Pitkän linjan sokerijuurikasviljelijä Mika Ranta esittelee juuri maasta nostamaansa juurikasta Uudenkaupungin Haapaniemessä. Rannan mukaan kasvissa alkaa olla jo toivotulla tavalla niin kokoa kuin sokeriakin.
– Viime vuoden ennätyssatoon ei päästä, mutta lopputulokseen täytyy silti olla tyytyväinen. Kuukausi sitten näytti vielä heikolta, mutta lämmin ja kostea syksy on pelastanut paljon. Loppuviimeksi tästä taitaa tulla ihan hyvä vuosi, päätoimiseksi viljelijäksi vuonna 1988 ryhtynyt Ranta vertaa.
Rannan mukaan tilanne oli kriittinen pitkälti viime talven takia. Talvella ei ollut oikeastaan lainkaan routaa ja kevätkesästä oli vastaavasti kasvun kannalta ihan liian kuivaa.
Sucroksen sopimusviljelijänä toimiva Mika Ranta ei ole toistaiseksi vielä nostanut yhtään juurikasta, mutta nostaminen alkaa heti, kunhan hän saa täksi kesäksi Kokemäeltä ostamansa käytetyn nostokoneen kuntoon.
– Säädöt ovat vielä hakusessa, sen kummemmasta ei ole onneksi kysymys. Tilanne ei ole onneksi katastrofaalinen, sillä tarvittaessa nostaminen hoituu myös Kova-Vakka Oy:n isoilla Holmereilla.
– Yhtiössä on aktiivijäseniä 25 ja koneita vastaavasti kaksi. Uudempi niistä on tänä vuonna käytössä nyt ensimmäistä kesää, Kone-Vakan hallituksessa istuva Ranta selvittää.
Sokerijuurikasta Ranta kuvailee työlääksi viljelyskasviksi, jonka hinta voisi olla parempikin. Verrattuna esimerkiksi avomaan juureksiin ja vihanneksiin jäävät viljelijän ansiot pieniksi.
– Hyvänä vuonna jää jotain viivan allekin, mutta tuntipalkkoja en uskalla lähteä laskemaan. Mistään rahakasvista ei ole todellakaan kysymys, mutta vilja on viljelijän kannalta vieläkin huonompi.
– Se auttaa, että konekanta on valmiina olemassa. Vaihdamme myös maita erään vihannesviljelijän kanssa. Ilman sitä eli välikasviajattelua olisin varmasti jo lopettanut, myöntää Ranta.
Mika Rannan pelloilla sokerijuurikkaan viljelyala on noin 36,5 hehtaaria. Lisäksi pelloilla tuotetaan vehnää ja ohraa sekä Mika Rannan mukaan höpöheinää eli luonnonkuntoisiksi jätettävillä pelloilla, suoja-alueilla ja ekologisilla aloilla kasvavaa rehuheinää.
Kaikki Suomessa viljeltävät sokerijuurikkaat menevät Säkylään Sucroksen tehtaalle, joka käynnistettiin lokakuun alussa. Täksi kasvukaudeksi juurikkaan pinta-ala nousi 700 hehtaarilla.
Kun tehdas pääsee täysillä käyntiin, saapuu sinne vuorokaudessa kahdeksan miljoonaa kiloa multaista juurikasta ja valkoista sokeria valmistuu vuorokaudessa noin miljoona kiloa.
– Sopimusviljely on sikäli erinomainen asia, että viljelijä tietää varmasti, miten paljon tavaraa tarvitaan. Näin vältytään siltä, että juurikkaita pitäisi myydä itse tai jonkun välittäjän kautta markkinoilla, Mika Ranta vertaa.
– Myös multa otetaan uudelleen käyttöön paikallisen yrittäjän toimesta, hän korostaa.
Asko Tanhuanpää