Kaupunginhallitus valitsi hänen seuraajakseen maanantaina uusikaupunkilaisen Jan Vuorenlaakson.
Kahdessa vuodessa Engström ehti tehdä paljon. Eri hallinnonalojen yhteistyö, yhdistysten verkostoituminen ja kaikenikäisten kuntalaisten osallistaminen ovat uusia tapoja toteuttaa hyvinvointityötä.
Hyvinvointi käsittää muutakin kuin sosiaali- ja terveyspalvelut, sen keskiössä ovat myös kulttuuri- ja liikuntapalvelut.
Kaupungissa tapahtuu paljon hyviä asioita, mutta valitettavasti kaikki asiat eivät ole uusikaupunkilaisittain sanottuna tällä hetkellä edes sikses hyvin, vaan hyvin huonosti. Päihdeongelmien määrä on kasvanut ja päihteiden kirjo on laajentunut. Huumeiden käyttäjiä on jo hyvin nuorissa ikäryhmissä.
Koronapandemian aikana haasteet vain kasvavat työttömyyden aiheuttamien talousvaikeuksien vuoksi. Esimerkiksi A-killan jakaman ylijäämäruoan kysyntä on jo kasvanut.
Kaupunkiin on muuttanut paljon uusia asukkaita, mikä on hieno asia, mutta uudelle paikkakunnalle juurtuminen vaatii yhteisön tukea.
Samaan aikaan kun kunnissa painitaan vakavien ongelmien kanssa, valtakunnan politiikassa kiistellään viimeisimmän sote-uudistuksen nimestä. Apua tarvitseville on aivan sama, mikä on osoite, josta apua saa. Tärkeintä on, että sitä ylipäätään saa.
Kotimaisten kielten keskus Kotus suositteli hyvinvointialueen sijasta neutraalia maakunta-sanaa. ”Vaikka sosiaali- ja terveyspalveluilla edistetään asukkaiden hyvinvointia, alueilla tulee asumaan myös ihmisiä, jotka eivät voi hyvin”, perusteli kielenhuollon ylin auktoriteetti lausuntoaan.