Energiansäästöviikolla etsittiin tänä vuonna kotien energiasyöppöjä, jotka tekevät salakavalasti suuren laskun niin ympäristölle kuin kukkarolle.
Suomalaisen hiilijalanjäljestä noin kaksi kolmasosaa kertyy asumisesta. Lämmitys ja lämmin vesi ovat suurimmat energian kuluttajat.
Jokainen voi vaikuttaa energiankulutukseen asuipa sitten kerros-, rivi- tai omakotitalossa ja maalla tai kaupungissa. Turhan kulutuksen välttäminen on kestävän kehityksen kannalta olennaista. Sanan turha voidaan toki käsittää monella tavalla: toisen turha on toiselle tärkeä.
Arjessa tulee harvoin ajatelleeksi, että isojen asioiden – kuten kodin lämmitysratkaisujen – lisäksi energiaa kuluu muun muassa sähkösaunan lauteilla ja suihkussa.
On vaikea kuvitella maailmaa, jossa näistä luovuttaisiin, mutta jokainen voi miettiä millä tavalla kestävä kehitys voi toteutua omassa arjessa. Pitääkö sähkökiuas lämmittää joka päivä, voiko pyykkiä pestä alhaisemmalla lämpötilalla ja suihkussa seistä lyhyempiä aikoja.
Yksi energiasyöpöistä on tietotekniikka. Siitä aiheutuvien päästöjen on laskettu olevan jopa isompia kuin lentoliikenteen päästöjen. Harva kuitenkaan on valmis luopumaan vaikkapa suoratoistopalvelujen käytöstä. Teknologia kehittyy ja toivottavasti tuo ympäristöystävällisempiä ratkaisuja myös dataliikenteeseen.
Energiaa voi säästää pienilläkin teoilla. Nyt säiden viiletessä kannattaa tarkistaa ikkunoiden ja ovien tiivisteet, ja torpata mahdolliset lämpövuodot.
Kätevä tapa seurata huonelämpötiloja on ostaa jokaiseen huoneeseen lämpömittari. Se on edullinen investointi samoin kuin muuten ovat villasukatkin.