Enkeli taivaan on joulun ykkösvirsi

0
Jos korona-jouluna ei tohdi lähteä kirkkoon, jumalanpalveluksia ja hartauksia voi kuunnella radiosta ja katsoa televisiosta. Myös virsikirja.fi-sivustolta pystyy kuuntelemaan virsiä ja vaikka laulaa mukana, kanttori Ari Hirvonen kertoo.

Engel paimenill puhui sanoill näill, sangen hyvän sanoman sanon teill, Ilon teill ihanan ilmoitan, Kuin Jumalalda julki teill suodan.

Tätä tuttuakin tutumpaa jouluvirttä on veisattu Suomessa jo vuodesta 1605 lähtien, jolloin se tuli toiseen suomenkieliseen virsikirjaan Hemminki Maskulaisen toimittamana ja suomentamana.

Nykyisen Enkeli taivaan -virren suomensi Julius Krohn vuonna 1880 ja virsikirjaan se saatiin vuoden 1886 virsikirjauudistuksessa. Sen jälkeen tekstiä ei ole juurikaan muutettu ja virren numerona on säilynyt 21.

– Enkeli taivaan on edelleen jouluvirsien ykkönen ja yksi niistä 20 virrestä, joiden sanoja ei ole virsikirjauudistuksissa muutettu, kertoo Uudenkaupungin seurakunnan vastaava kanttori Ari Hirvonen .

Uskonpuhdistaja Martti Lutherin tekemä virsi julkaistiin jo vuonna 1535. Tutkijoiden mukaan Luther kirjoitti sen oman perheensä joulunviettoon lasten virreksi, jossa jouluevankeliumin tapahtumat käydään läpi laulaen.

– Lutherin alkuperäisessä, saksankielisessä virressä oli 15 säkeistöä, jotka Krohnin suomennoksessa on typistetty kymmeneen, Hirvonen selvittää.

Sävelmän alkuperästä ei ole varmuutta. Suomenkielisessä virsikirjassa on maininta “Saksassa 1539”, mutta saksalaisessa ja ruotsalaisessa säveltäjäksi on merkitty Martti Luther.

Joululauluperinne Suomessa koostuu kanttori Ari Hirvosen mukaan keskiaikaisista piae cantiones -lauluista, vanhoista jouluvirsistä ja joululauluista 1800-luvun lopulta ja 1900-luvun alusta.

– Kaikissa virsikirjoissa on ollut jouluvirsiä alkaen ensimmäisestä, vuonna 1583 julkaistusta suomenkielisestä virsikirjasta. Nykyisen virsikirjan vanhin on virsi 16, Jeesus Kristus meille nyt , jonka teksti on 300-luvulta.

Jouluvirsiosastoon kuuluvat virret 16–35, joista Enkeli taivaan -virren lisäksi suomalaisille tärkeä ja rakas on Maa on niin kaunis , virsi 30.

– Virsikirjaan se tuli vasta vuonna 1986, mutta on entuudestaan tuttu joululauluna. Virttä lauletaan paljon muulloinkin kuten esimerkiksi hautajaisissa, Hirvonen kertoo.

“Sielujen toiviotiestä” kertovan virren on kirjoittanut vuonna 1850 tanskalainen kirjailija Bernhard Severin Ingemann ja nykyisen suomennoksen teki kirjailija Hilja Haahti vuonna 1903.

Melodialtaan tuttu on myös virsi 31, joka paremmin tunnetaan lauluna En etsi valtaa, loistoa. Tämä Zachris Topeliuksen Jouluvirreksi kirjoittamana ja Jean Sibeliuksen säveltämä joululaulu tuli virsikirjaan vuonna 1986 uudessa, Niilo Rauhalan suomentamassa muodossa. Nimekseen se sai Ei valtaa, kultaa, loistoa .

Virsikirja on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon virallinen laulukirja ja asettaa sen vuoksi vaatimuksia virsille.

– Siksi joku suosittukaan laulu ei välttämättä pääse virsikirjaan, Hirvonen sanoo.

Hän muistuttaa, että esimerkiksi viime vuosikymmenten aikana suomalaisille rakkaiksi nousseet joululaulut kuten Tulkoon joulu ja Sydämeeni joulun teen ovat muodoltaan enemmän kevyttä musiikkia.

– Nämä tämäntyyppiset joululaulut ovat jo lunastaneet paikkansa, joten ei niitä virsikirjassa enää tarvita.

Vuonna 2015 ilmestyneeseen virsikirjan lisävihkoon ei Hirvosen mukaan ole hyväksytty varsinaisia uusia jouluvirsiä vaan on haluttu mukaan muutama jouluun liittyvä, muualla läntisessä kristikunnassa suosittu virsi.

Uusia ja vanhoja joululauluja pääsee laulamaan eri puolilla Suomea suuren suosion saaneissa Kauneimmat joululaulut -tilaisuuksissa, jotka Suomen Lähetysseura aloitti jo vuonna 1973.

Hirvonen pitää itse periaatteenaan, ettei hän sotke Kauneimpia joululauluja aattohartauksien ja jumalanpalvelusten musiikkiin vaan niissä lauletaan jouluvirsiä.

– Kirkon tehtävä on pitää virsilauluperinnettä esillä, Hirvonen tähdentää.

Hän ei osaa nimetä omaa suosikkiaan, mutta sanoo tykkäävänsä paljon viidestä ensimmäisestä, keskiajalta olevasta jouluvirrestä.

– Niissä sanat ovat täyttä asiaa ja melodiat sekä poljento hienoja.

Merja Halinen

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here