Kaupungille tulossa tiukka talousvuosi

0
Kaupungin ensi vuoden talousarviossa ja kahden seuraavan vuoden taloussuunnitelmissa on varattu rahaa myös kaupungin liikekeskustan kehittämiseen.

Uudenkaupungin taloudella menee kohtalaisesti. Korona ei ole kurittanut kaupunkia niin pahasti kuin pelättiin. Seuraavalle kolmelle vuodelle ei suunnitella tuloveronkorotuksia, eivätkä vesimaksut nouse ensi vuonna. Kaupunkilaisille tarjottavista palveluista ei olla karsimassa.

Kaupungin taloutta on viime viikot käsitelty kaupunginhallituksessa ja nyt ensi vuoden talousarvio ja seuraavien vuosien taloussuunnitelma ovat valmiita valtuustoa varten.

– Talousarvion käsittely sujui hyvässä hengessä ja keskustellen. Pyrimme aidosti yhteisiin tavoitteisiin ja uskon, että kaikille jäi hyvä maku suuhun, Uudenkaupungin kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jaana Reijonsaari-Korsman (sd.) summaa.

Valtuustolle esitettävän vuoden 2021 talousarvioesityksen tilikauden tulos on noin kaksi miljoonaa euroa miinuksella. Ensi vuoden taloutta rasittavat Viikaisten ja Pohitullin keittiön sekä ruokalan purkamisesta aiheutuvat 2,5 miljoonan euron kertapoistot.

Kaupungin talous on kuitenkin suunnitelmakaudella 2021–2023 tasapainossa. Kaupungin talous oli tänä vuonna jäämässä alijäämäiseksi, mutta henkilöstökulut ja palveluiden ostot ovat jäämässä alle arvioidun, joten on mahdollista, että alijäämää saadaan vielä kirittyä.

– Ensi vuoden budjetti on tiukka, mutta esitykset tulivat liki sellaisenaan palvelukeskuksista ja kaupunginjohtajan esityksiin tekemät karsinnat olivat pieniä. Kunhan loppuvuosi ei tuo uusia yllätyksiä, niin tämä vuosi on taloudellisesti parempi, mitä vielä keväällä arvioimme, Uudenkaupungin kaupungin talousjohtaja Anne Takala toteaa.

– Yritämme pitää kaupungin talouden kunnossa ilman tuloveroprosentin korotuksia. Se ei ole helppoa, sillä paineita on ilman sivistys- ja hyvinvointikeskuksen investointiakin. Kiinteistövero on kaupungissa alle maan keskiarvon, joten sen korotusta saatetaan joutua harkitsemaan jo ensi vuonna, Kaupunginjohtaja Atso Vainio lisää.

Kaupungin tulevien vuosien talouteen haetaan säästöjä muun muassa käytettävissä olevien tilojen karsimisella.

– Kaupungin toiminnot ovat jonkun verran hajallaan ja esimerkiksi Mörnen tilat voitaisiin käyttää paremmin, Takala lupaa.

Kaupungin talouden tulevien vuosien suurimmat riskit ovat koronan lisäksi, verotuloissa, sote-puolella ja erikoissairaanhoidossa. Takalan mukaan jatkuvasti nousevia sote-puolen kustannuksia on kyettävä hillitsemään, eikä tulevan sote-uudistuksen muutoksia voida jäädä odottamaan, vaan kaupungin omien palveluiden kehittämistä on jatkettava.

– Kaupungissa on sote-puolella tehty uudistuksia, arvioitu toimintaa ja haluttu olla kehityksen eturintamassa muun muassa poistamalla erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhoidon päällekkäisyyksiä ja yhteistyötä selkiyttämällä, Takala lisää.

Ensi vuoden talouden suuri kysymysmerkki on se, kuinka paljon korona on siirtänyt erikoissairaanhoidon kustannuksia vuodelle 2021. Onko edessä erikoissairaanhoidon patoutuneen kysynnän purku, ja jos on, niin kuinka paljon se tuo lisäkustannuksia?

– Myös sosiaalipalveluissa on rahoituspaineita, sillä korona on lisännyt pahoinvointia ja se näkyy erityisesti lapsissa, Takala lisää.

Fakta: Kaupungin ja liikelaitosten talous 2021

Veroprosentti: 20,75
Verotulot: 67,37 milj. e
Verotulot per asukas: 4 310 e
Vuosikate: 8,3milj. e
Nettoinvestoinnit: 18,5 milj. e
Pitkäaikainen vieras pääoma: 47 milj. e
Toimintakulut (käyttötalous ulk. sis. poistot): 129,2 milj. e
Valtionosuudet: 30,4 milj. e
Tilikauden alijäämä: 1,96 milj. e
Taseen ylijäämä: 5,05 milj. e
Lainaa per asukas: 3004,50 e
Lähde: Vuoden 2021 talousarvio

Lähivuosina luvassa suuria investointeja

Kaupunki on tekemässä suuria investointeja, jotka nostavat lainamäärää. Kaupungin ja liikelaitosten ensi vuoden investointimenot ovat 18,5 miljoonaa euroa.

Ensi vuonna kaupungilla ja liikelaitoksilla on asukaskohtaista lainaa runsaat 3 005 euroa, mutta talousarviovuoden 2023 lopussa asukaskohtaisen lainan määrä kasvaa jo liki 4 100 euroon. Vuosien 2022–2023 kaupungin ja liikelaitosten investoinnit ovat 17,5 miljoonaa ja 16,4 miljoonaa euroa.

Kaupunki on lähivuosina investoimassa yli miljoona euroa liikekeskustan elävöittämiseen, katuvalaistuksen uusimiseen, A-sairaalan remonttiin sekä Vakka-Suomenkatu–Rantakatu–Ketunkalliontien parantamiseen. Isoja investointeja ovat myös Autotehtaankadun kunnostaminen sekä Kalannin Männäisten koulun mahdollisesti tulossa oleva remontti.

Maanantaina kokoontunut Uudenkaupungin kaupunginhallitus poisti virkamiesten esityksistä pitkän listan investointeja ja lopputuloksena oli 1,26 miljoonan euron säästöt.

Talousarvion investointiosasta poistettiin muun muassa Mauri Kontun (kesk.) ehdottamana ensi vuodelta yhteensä 100 000 euroa kaupunkisuunnittelun kaavoitukseen varaamista määrärahoista. Jaana Reijonsaari-Korsmanin (sd.) ehdotuksesta investoinneista poistettiin esimerkiksi Kasarminlahden alueen kunnostamiseen varatut rahat ja osa Autotehtaankadun kunnostamiseen varatuista rahoista.

Myös Kalarannan rannan ja Pietolan yläkentän kunnostukseen varatut rahat poistettiin yksimielisesti talousarviosta. Lokalahden urheilukentän huoltorakennukseen ja Kalannin museolle varatuista rahoista poistettiin osa. Raimo Löfstedtin (kok.) ehdotuksesta talousarviosta poistettiin varat katuvalaistuksen uusimiseen ja Sorvakon yleisurheilukentän parkkipaikkaan. Birgitta Runolan (kesk.) ehdotuksesta poistettiin myös Itäpuiston kunnostamiseen varatut rahat.

Sihy seuraavien vuosien suurin hanke

Kaupungin lähivuosien taloudesta ei voi puhua ilman sivistys- ja hyvinvointikeskusta eli sihyä. Näillä näkymin sihy-keskuksen rakentaminen alkaisi Viikaisten ja Pohitullin alueen purkutöillä ensi kesänä, mutta valitukset saattavat viivästyttää hankkeen aloittamista.

– Sihy-hankkeeseen lähteminen ei ollut hetken mieliteko, vaan se oli tutkitusti paras, kokonaisvaltaisesti edullisin ja vähäriskisin vaihtoehto. Materiaalit ja energiaratkaisut ovat mietittyjä, jotta ne palvelevat pitkälle tulevaisuuteen, kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jaana Reijonsaari-Korsman toteaa.

Kaupungin talouden suunnitelmakaudella 2021–2023 on varattu 21,8 miljoonaa euroa monitoimihallin ja uimahallin rakentamiseen sekä 300 000 euroa niihin liittyviin käyttäjähankintoihin. Sihyn rakentaminen jatkuu vielä vuonna 2024.

Liikuntatilat rahoitetaan taselainalla ja koulukeskus leasing-rahoituksella, joka ei näy kaupungin lainakannassa vaan vastuissa. Sen osuus hankkeen kustannuksista on yhteensä 35 miljoonaa euroa.

– Sihyn luvut eivät ole ajamassa kaupunkia kriisikunnaksi, vaan kestämme investoinnin. Nyt on aika viedä sihyn meistä antamaa positiivista viestiä eteenpäin, Reijonsaari-Korsman lisää.

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here