Omasta, vanhempien aikanaan täyttämästä lapsuuden tapahtumista kertovasta kirjasta selviää, että ensimmäinen elokuvateatterissa näkemäni elokuva on ollut Nakke Nakuttaja. Ja tämä on tietenkin nähty Kuvalassa, vuosi oli 1971.
Lapsena minä ainakin luulin, että ”kuvala” -sana tarkoittaa samaa kuin ”elokuvateatteri”, muusta kun täällä ei edes tiedetty. Muistoja on kertynyt myös mm. monista kummitädin kanssa nähdyistä Peppi Pitkätossu -elokuvista. Kouluajoilta mieleen ovat jääneet niin Sound of Music, Saturday Night Fever, Grease kuin Tähtien sotakin.
Oman sukupolveni muistijälkeen ovat varmasti piirtyneet ne puna-lila-kirjavat verhot, vähän kylmä lattia ja ei ehkä niin pehmeät penkit, lipuntarkastaja Mikon koppalakki ja kohteliaat ”kiitti” -sanat ihan jokaiselle.
Elokuvateatteri tuossa Alisenkadun varrella sijaitsevassa puutalossa on toiminut tammikuusta 1924 lähtien, jo lähes vuosisadan siis. Aluksi elokuvateatterin nimi oli Pallas, sitten Astra, Suomi ja Bio-Revy. Vuodesta 1941 lähtien elokuvia on katsottu Kuvalassa, ensi vuonna siis jo 80 vuotta.
Omassa nuoruudessani tuli myös se aika, kun Kuvalan maine tai yleensäkin elokuvateattereiden maine ja suosio alkoi hiipua. Videovuokraamot rantautuivat Uuteenkaupunkiinkin, suuret elokuva-alan yritykset antoivat elokuvien ensi-iltaoikeuksia vain tietyille ja Kuvalan penkit ja C-kasetilta soitettava alkumusiikki alkoivat tuntua jo vanhanaikaisilta. On lähes ihme, että Kuvala selvisi tuosta ajasta.
Ilman elokuviin uskovia ihmisiä ei Kuvala olisi selvinnyt kaikista näistä ajoista. Kuvalan elokuvateatteritoimintaa pyöritti yli kolme vuosikymmentä Siviä Salminen, joka oli jo ennen yrittäjyyttään työskennellyt Bio-Revyssä.
Tästä ajasta muuten kertoo mielenkiintoinen Kirsi Rantasen kirja ”Kuvala”. Vuodesta 1974 lähtien seuraavat kolme vuosikymmentä Kuvalan toiminnasta vastasi Pasi Raivonen. Tämä oli juuri sitä aikaa, jolloin ala ja maailma muuttui paljon, tulivat videot, taivaskanavat ja Finnkinot. Eivät ne vuodet senkään jälkeen helppoja ole olleet.
Viimeiset 15 vuotta Kuvalaa on vetänyt Tero Vall. Yrittäjien lisäksi kaikkina aikoina on tarvittu myös niitä elokuvateattereihin saapuvia asiakkaita.
Nykyinen Kuvala on ihan kansallisenkin tason helmi. Upeassa rakennuksessa keskellä kaupunkia toimiva elokuvateatteri, jonka lähes satavuotisen historian voi aistia niin aulassa kuin salissakin.
Digitalisaation ansiosta myös Kuvala pystyy nykyään upeasti tarjoamaan meille ensi-iltaelokuvia samaan aikaan isompien kaupunkien kanssa, täällä meillä vieläpä ilman mainoksia. Muistetaanhan, että ilman elokuvissa käyviä kaupunkilaisia ei Kuvalan oven yllä oleva lamppu palaisi.
Mari Jalava
museonjohtaja