Kuntavaalien ehdokasasettelu käy jo kuumana, mutta aikaa listojen täyttämiseen on vielä vajaat neljä kuukautta. Nimien pitää olla paperilla 9. maaliskuuta mennessä.
Kuntalehden syyskuussa tekemän kyselyn mukaan jokainen puolueryhmä tavoittelee ehdokasmääränsä kasvua ensi kevään kuntavaaleissa. Se on kansanvallan kannalta positiivinen asia.
Kovin tavoite on kyselyn mukaan perussuomalaisilla. Puolue tavoittelee ehdokasmääränsä nostamista 3 831 ehdokkaasta 6 000–6 500 ehdokkaaseen.
Tekemistä tavoitteiden toteutumiseen on kaikissa ryhmissä, sillä kansalaisten kiinnostus politiikkaan ei ole viime vuosina ollut kasvussa. Esimerkiksi Uudessakaupungissa ehdokkaita oli vuonna 2017 selvästi vähemmän kuin edellisissä.
Kuntalehden päätoimittaja Markku Vento arvioi, että kuntapolitiikan houkuttelevuutta on saattanut laskea poliittisen keskustelukulttuurin muuttuminen ja sosiaalisessa mediassa tapahtuva öyhöttäminen.
”Todellinen demokratiavaje uhkaa kuntia, jos kyvykkäimmät kuntalaiset eivät enää asetu ehdolle siksi, että hillotolppa on muuttunut kusitolpaksi”, hän kirjoittaa. (Kuntalehti 5.11.2020).
Vakka-Suomen kunnissa poliittisilla toimijoilla on yksi iso yhteinen haaste, äänestysprosentin kasvattaminen.
Suurimpia voittajia Uudessakaupungissa oli viime vaaleissa nukkuvien puolue. Äänestysprosentti romahti 58,3 prosenttiin eli hieman alle valtakunnallisen keskiarvon. Vakka-Suomen kunnista luku oli alhaisin.
Aktiivisin äänestyskunta Vakka-Suomessa oli Kustavi. Siellä 74,8 prosenttia kuntalaisista käytti äänioikeuttaan eli demokratian voi sanoa olevan siellä ainakin siltä osin hyvässä iskussa.