”Maagista, kun omat biisit olivat mukana”

1
Musikaalin kaveruksia vanhempana esittävät Susanna Pihlaja, Iiris Helpiö-Kilpeläinen ja Marjo Poussu. Kuva: Vilma Sappinen

Viime lauantaina Uudenkaupungin Teatterissa vietettiin hienoa iltaa, kun vahvasti paikallisväritteinen ysärimusikaali Mannapuuroa ja mansikkaa sai ensi-iltansa.

Nostalgisessa ystävyyttä ja rakkautta sisältävässä musikaalissa soivat Neon 2 -yhtyeen tunnetut ja vähän harvemminkin kuullut laulut.

Musikaalin on kirjoittanut Päivi Sappinen ja ohjannut Laura Hurme . Musiikin sovittamisesta ja harjoittamisesta on vastannut Kalle Klotz ja koreografiat laati Hanna Kari .

Ensi-iltaan oli kutsuttu totta kai myös Neon 2. Paikalla olivatkin keulakuvat Jussi Rainio ja Rami Alanko sekä raumalaisrumpali Jari Varjo . Tyytyväiseltä miehet näyttivät. Sanallisen arkkunsa aukaisi Rainio esityksen jälkeen.

– Pidin jutusta todella paljon. Itse asiassa aion mennä katsomaan sen vielä toistamiseen, Rainio hehkutti.

– Oli maagista, kun ikiomat biisit olivat mukana kantamassa upeasti kirjoitettua ja toteutettua tarinaa. Nuoria upeita laulajia, hienoja sovituksia, huumoria ja tietenkin myös, jopa itseäni herkistäneitä hetkiä, Rainio tiivisti.

Hänen mukaansa sovituksissa ja tarinan kontekstissa omien tuttujen laulujen sanoituksetkin tulivat tavallaan selkeämmin iholle ja tuntuivat saavan käsinkoskettelevamman merkityksen.

– Sanoisin, että odotukset tuli kirkkaasti lunastettua. Kiitos koko upea työryhmä!

Käsikirjoittaja Päivi Sappisella oli ensi-illassa tuplasti jännät paikat. Näkihän hän ensi kertaa tekstinsä valmiina musikaalina. Lisäksi oma tytär Vilma oli musikaalissa mukana.

– Olen todella tyytyväinen valmiiseen kokonaisuuteen. Koko työryhmä on tehnyt ohjaajan johdolla hienoa työtä ja saanut lavalle yhtenäisen, viihdyttävän ja liikuttavan tarinan.

– Molempien ”lasteni” näkeminen lavalla tuntui häkellyttävältä, jännittävältä ja lopulta tosi onnekkaalta. Olen valtava ylpeä sekä musikaalista että tyttärestäni, kuvaili Sappinen.

Ohjaaja Laura Hurme antoi haastattelun ensi-illan alla kerraten työryhmän yhteistä matkaa.

– Aloitimme harjoitukset ajoissa alkuvuodesta ja keväällä treenattiin etänä. Kesällä taas pystyimme harjoittelemaan enemmän, joten korona ei päässyt meitä loppujen lopuksi pahasti häiritsemään, Hurme totesi.

Ohjaajalla on ollut käsissään monipuolinen porukka.

– Mukana on paljon uusia harrastajia, mutta myös teatteria pitkään tehneitä. Ilmapiiri ja meininki on ollut hyvää ja tätä juttua on ollut tosi kiva tehdä.

Hurme on mielissään, että liput ovat menneet hyvin kaupaksi.

– Tässä tilanteessa kulttuuri tekee varmasti hyvää kaikille.

Ari Anteroinen

Mannapuuroa ja mansikkaa

Käsikirjoitus: Päivi Sappinen

Ohjaus: Laura Hurme

Musiikki: Neon 2

Musiikin sovitus, laulujen harjoitus ja säestys: Kalle Klotz

Lavastus: Anni Talvinen, Santtu Käkönen ja Katja Laine

Rekvisitöörit: Katja Laine ja Anni Talvinen

Valosuunnittelu: Lasse Onninen

Valotekniikka: Meri-Tuulikki Salonen

Seurantaheitin: Santtu Käkönen

Äänisuunnittelu- ja tekniikka: Janne Vuorinen

Projisoinnin toteutus: Joni Pietiläinen

Ensi-ilta Uudenkaupungin Teatterissa 7.11.2020

”Ilman ystävää on pitkä matka kävellä”

Ari Anteroinen

Otsikon sanat ovat Neon 2:n laulusta Ilman ystävää. Siinä tiivistyy uutuusmusikaalin Mannapuuroa ja mansikkaa punainen lanka.

Musikaalin tarinassa on kyse tärkeistä perusasioista, eli ystävyydestä ja rakkaudesta. Välillä tietenkin hölmöillään, petytään rakkaudessa, vähän suututaankin, mutta lopulta annetaan anteeksi.

Neon 2:n laulut limittyvät mukavasti tarinan sekaan, eivätkä tunnu päälleliimatuilta. Mukana on yhtyeen suurimmat hitit, kuten Polku , Tässä talossa ja Kemiaa , mutta onneksi myös suurelle yleisölle vähemmän tuttuja lauluja. Kalle Klotz on sovittanut kappaleet ja onnistunut työssään.

Ja ne laulajat! Kaikki onnistuvat soololauluissaan hienosti ja osa tarjoaa kuulijoille silkkaa korvakarkkia. Myös yhteisnumerot koreografioineen toimivat.

Musikaaliesityksestä ei löydy pahaa sanottavaa, ja miksi pitäisikään. Koko työryhmä saa olla tyytyväinen. Hyvä meininki ja ryhmähenki välittyivät katsomoon saakka.

Kuten käsikirjoittaja Päivi Sappinen käsiohjelmassa toivoo, tuo musikaali synkkään ja varsin poikkeukselliseen aikaan hyppysellisen valoa viihteen, naurun ja mukaansatempaavan musiikin myötä.

Tähän lopuksi kun vielä lisätään, että musikaalissa on myös vahva paikallisväri, niin se on siinä.

Menkää itse katsomaan ja nauttimaan.

Korjattu nimivirhe kuvatekstissä.

1 KOMMENTTI

Kommenttien lisääminen on estetty.