Rasvakakku on lintujen talviruokaa

0
Susanna Pihlaja tekee talvikaudella linnuille uuden kakun melkein joka viikko.

Susanna Pihlaja on ahkera kakkujen leipoja, ainakin, jos asiaa kysyisi pihapiirin linnuilta. Hän on nimittäin aloittanut lintujen talviruokintakauden jo lokakuussa ja tällä hetkellä vanhan omenapuun oksaan on ripustettu jo neljäs linnuille tehty kakku.

– Tänä vuonna kakkua on käynyt syömässä jo ainakin pikkutikka, talitinttejä, närhi, sinitiainen ja pikkuvarpusia. Toistaiseksi jännittävin kakkua ihmettelemässä käynyt laji on varpuspöllö. Myös orava käy ahmimassa linnuille tarkoitettua ruokaa, Pihlaja luettelee.

Pihlaja on harrastanut lintujen talviruokintaa yhtä kauan kuin on asunut nykyisessä osoitteessaan. Hän on siis ruokkinut lintuja Ykskoivussa 17 talven ajan. Samalla hän on innostunut aiempaa enemmän myös lintujen tarkkailusta.

– Viimeisen kymmenen vuoden aikana olen vähitellen perehtynyt lintuihin ja tiedän niistä jo jotakin, mutta en kuitenkaan tunnustaudu intohimoiseksi lintubongariksi. Tosin olen joka kerta onnesta vähän sekaisin, kun näen uusia lajeja, Pihlaja paljastaa.

Pihlaja aloittaa lintujen talviruokintakauden rasvakakuilla jo ennen kuin maa jäätyy tai ensilumi tulee, siten linnut ehtivät kerätä rasvakerrosta ennen pakkasia.

Hän tekee linnuille kakkuja munkkirasvasta, auringonkukansiemenistä ja pähkinöistä. Rasvakakuista ei synny siemenjätettä ruokintapaikan alle yhtä paljon kuin irtosiemenistä.

– Se on tärkeää, etteivät lintutaudit pääse leviämään maahan pudonneen ruoan mukana.

Jos kaupasta ei löydy munkkirasvaa, niin lintujen ruokintaan tarkoitettuja kakkusia voi tehdä myös kookosrasvaa ja rypsiöljyä yhdistämällä. Pelkästä kookosrasvasta tulisi linnuille liian kova kakku nokittavaksi.

– Kakkujen tekeminen on yksinkertaista. Täytän kakkuvuoan tai vaikkapa tyhjän maitopurkin ensin siemenillä ja pähkinöillä. Vuokaan kannattaa laittaa myös kieppi paksua narua, jotta kakku pysyy paremmin kasassa. Sen jälkeen kaadan sulatetun rasvan päälle ja nostan kakun pariksi tunniksi ulos jäähtymään, Pihlaja summaa.

Linnut käyvät ahkerimmin syömässä aamupäivästä. Birdlife Suomen mukaan eri lintulajit näyttäisivät pitävän hieman erilaisesta ruoasta. Sinitiaiset, talitiaiset, närhet ja varpuset pitävät pähkinöistä. Punarinta, mustarastas, räkättirastas ja tilhi puolestaan pitävät marjoista.

– Jos lintuja lähtee ruokkimaan, on niitä ruokittava koko talvikausi, koska linnut oppivat ruokapaikkansa ja tulevat sinne uudestaan, Pihlaja korostaa.

Sään viilennyttyä Pihlaja kantaa pihalleen myös siemenillä täytettyjä lintulautoja ja käy heittelemässä kauransiemeniä lähikuusen alle.

– Näyttäisi siltä, että pikkulinnut käyvät mieluummin syömässä puun alla suojassa kuin keskellä pihaa, Pihlaja toteaa.

 

Aloitettua talviruokintaa ei kannata keskeyttää

Suomen runsaasta 240 pesimälajista noin 70 jää sinnittelemään maahan talveksi. Birdlife Suomen mukaan kylmyys, lyhyt valoisa aika, lumi ja jää heikentävät lintujen ravinnonsaantimahdollisuuksia.

Lintujen talviruokinnan voi aloittaa, kun maa jäätyy tai peittyy lumeen. Sinitiaisen ja mustarastaan ilmaantuminen pihapiiriin kertoo usein siitä, että ravinto alkaa olla luonnossa vähissä.

Aloitettua talviruokintaa pitäisi jatkaa yhtäjaksoisesti aina siihen asti, kunnes keväällä maa on paljas ja sula. Satunnaisesta ruokinnasta ei ole linnuille kuin hetkellistä apua. Varsinkin harvaanasutuilla alueilla yhteen ruokintapaikkaan tottuneet linnut eivät ehkä löydä tarpeeksi nopeasti uutta ruokintapaikkaa, ja ne saattavat jopa menehtyä, jos ravinto loppuu kovien pakkasten aikaan.

Linnuille kelpaa monenlainen ruoka, kunhan se ei ole pilaantunutta eikä liian suolaista. Suosituimpia talvilintujen herkkuja ovat auringonkukansiemenet, maapähkinät ja tali. Kauraa, hirssiä, hamppua, rypsiä ja pellavaakin voi kokeilla.

Pähkinät ovat suurta herkkua useille linnuille, jos pähkinää ei ole tarjolla pieneksi murskattuna, jää se kokonaisena monelta lajilta syömättä.

Rasvasiementankoja ja talipalloja on tarjolla verkottomina ja verkollisina. Verkottomat ovat linnuille turvallisempia, koska verkkoon tarttumisen vaaraa ei ole.

Birdlife Suomi korostaa, että ihmisen tarjoama talviruokinta auttaa monen talvehtivan linnun selviytymisessä kevääseen. Paljon energiaa sisältävä ruoka auttaa lintuja kestämään koviakin pakkasia. Lisäksi talven aikana hyvin ruokaa saaneet linnut ovat paremmassa kunnossa keväällä pesimäajan kynnyksellä.

Talviruokinnan vaikutukset näkyvät Birdlifen mukaan Suomen linnustossa: talitiainen, sinitiainen ja viherpeippo ovat runsastuneet moninkertaisesti viime vuosikymmenten aikana ilmeisesti paljolti talviruokinnan vuoksi. Ruokintojen ansiosta myös yhä useampi mustarastas pystyy talvehtimaan Suomessa.

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here