Uudenkaupungin kirkkovaltuusto hyväksyi ensi vuoden kirkollisveroprosentin ja talousarvion yksimielisesti. Kirkollisveroprosentti säilyy yhä 1,5 prosentissa. Toteutuessaan täysin ensi vuoden talousarvioon kertyy ylijäämää noin 15 000 euroa. Seurakunnan talouspäällikkö Tuija Lankinen totesi, että näillä luvuilla pärjätään, mikäli seurakunnan jäsenten ansiotasossa ei tapahdu dramaattista laskua, vuokratuotot toteutuvat suunnitellusti, eikä jäsenkato ole ennakoitua suurempi.
– Itse olen ollut jo useamman vuoden sitä mieltä, että kirkollisveroa pitäisi nostaa, mutta luottamushenkilöt ovat nähneet asian toisin. Tällä veroprosentilla pärjätään vielä ensi vuosi, mutta kyllä paineet veroprosentin nostoon kasvavat vuosi vuodelta, totesi Lankinen.
Kirkkoneuvostossa oli kirkollisveroprosentin korotuksesta keskusteltu hyvin perusteellisesti.
– Päädyimme siihen, että nyt ei ole oikea aika korottaa veroja, sillä koronaepidemia on vetänyt jo monen, erityisesti monen lapsiperheen talouden tiukoille, perusteli kirkkoneuvoston jäsen Lasse Virtanen.
Yksi talouden riskitekijöitä liittyy seurakunnan kiinteistöihin. Vaikka lukuisia, tarpeettomia kiinteistöjä on myyty viime vuosina pois, on seurakunnan kiinteistöomaisuus erittäin mittava. Koska seurakunnan vaikea taloudellinen tilanne on jatkunut jo vuosia, on kiinteistöjen korjausvelka kasvanut perin mittavaksi.
– Arvion mukaan kiinteistöissä on korjausvelkaa jo noin miljoonan euron verran, selvitti talouspäällikkö Lankinen.
Ensi vuodelle kiireellisiin korjauksiin on varattu 12 600 euroa. Summalla saadaan korjattua vanhan kirkon saarnastuolin kallistuma, vaihdettua Kalannin seurakuntakodin päiväkerhon ikkunat ja kunnostettua Haukharjan leirikeskuksen saunarakennuksen keittiö.
– Vanhan kirkon saarnastuolin korjaukseen on varattu viisi tuhatta euroa, mutta kukaan ei oikeastaan osaa sanoa korjaukselle mitään hintaa tässä vaiheessa. Asiaa selvitellään yhteistyössä Museoviraston kanssa. Saarnastuolin kallistuma on kuitenkin korjattava pikaisesti, ennen kuin koko rakennelma romahtaa, korosti Lankinen.
Seurakuntaan onkin nyt perustettu erillinen kiinteistötyöryhmä selvittämään kiinteistöjen kuntoa ja käyttötarpeita. Työryhmässä ovat mukana kirkkoneuvoston jäsenet Mika Sjöblom ja Lasse Virtanen, kirkkovaltuuston jäsenet Jouni Tuominen ja Petri Puukki sekä asiantuntijana arkkitehti Marko Kivistö.
Kirkkovaltuuston kokouksessa valtuuston varajäsen Rauno Saarinen nosti esiin seurakuntien tarpeen saada tukea historiallisesti arvokkaiden kiinteistöjen ylläpitoon. Hänen mielestä valtion pitäisi tulla tässä apuun.
– Itse olen asiasta samaa mieltä. Seurakuntien on mahdollista hakea esimerkiksi kirkkojen kunnostustöihin taloudellista tukea Kirkkohallitukselta, mutta nämä avustukset eivät ole järin suuria. Tulevaisuudessa tullaan varmasti keskustelemaan entistä enemmän siitä, mikä on valtion rooli kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden, kirkollisten rakennusten säilymisessä, muotoili Tuija Lankinen.
Varsinaisiin uusiin investointeihin on ensi vuodelle varattu reilut 82 000 euroa. Tästä leijonanosan vie seurakuntakotien avainhallintajärjestelmän uudistus.
