”Siinä on tuhannen taalan kysymys”, vastasi kirkkoherra Juhana Markkula suorasukaiseen kysymykseen Uudenkaupungin Sanomien Tulevaisuus-liitteessä lokakuussa. Toimittaja Katja Kaartisen jutussa valotettiin seurakunnan uhkia ja mahdollisuuksia tulevina vuosina.
Uudenkaupungin seurakunnassa kirkkorakennuksista ei ole pulaa. Kuusi kirkkoa voidaan nähdä voimavarana, mutta fakta on, että niiden ylläpitäminen ja korjaaminen vievät euroja ja niiden käyttöaste voisi olla nykyistä korkeampi.
Varsinais-Suomessa kirkkorakennusten käyttöä on mietitty monissa seurakunnissa. Muun muassa Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymässä on avattu keskustelu Suomen kansallispyhätön, Turun tuomiokirkon, muuttamisesta nykyistä monikäyttöisemmäksi (Turun Sanomat 20.11.)
Liedossa keskiaikaiseen harmaakivikirkkoon sijoitetaan työtiloja ja tiloja monipuolistetaan tapahtumakäytössä.
Kirkkojen toiminnan uudistaminen ei ole ymmärrettävästi läpihuutojuttu, vaan vaatii syvällistä harkintaa sekä rakennushistoriallisten arvojen kunnioittamista. Vuokraaminen ja myyminen ovat poissuljettuja toisin kuin monien muiden julkisten kiinteistöjen kohdalla.
Uudenkaupungin seurakunnan talous näyttää tehtyjen säästöjen ansiosta paremmalta kuin aikoihin, mutta haasteita riittää, kun verotulojen kehitys on laskevaa. Vakituinen henkilöstö vähenee, ja vapaaehtoisten merkitys kasvaa.
Korona-aika on heijastunut seurakuntien toimintaan tänä vuonna monella tavalla, niin yleisötilaisuuksiin kuin myös hautajaisiin ja perhejuhliin.
Virtuaaliset tapahtumat ja netissä striimatut jumalanpalvelukset ovat avanneet uusia tapoja, mutta henkilökohtaiset ja kasvokkain tapahtumat kohtaamiset ovat edelleen tärkeä osa seurakunnan arkea.
Kirkon tutkimuskeskus koronapandemian aikana tekemässä kyselyssä vastaajat pitivät seurakunnan toiminnassa tärkeimpänä konkreettista auttamistyötä, kuten asiointiapua, taloudellista apua ja ruoka-apua.