Vuodesta 2023 alkaen Uudenkaupungin kaupungilla ei ole enää vastuullaan sosiaali- ja terveyspalveluita. Asukas hakee nykyiset sosiaali- ja terveyspalvelunsa eli tulevat hyvinvointipalvelunsa useammasta paikasta, joiden toiminnasta vastaa Varsinais-Suomen hyvinvointialue.
Muutos liittyy sote-uudistukseen, jossa sosiaali- ja terveydenhuolto sekä pelastustoimi otetaan pois kunnilta ja ne siirretään 22 alueelle. Alueet on nimetty hyvinvointialueiksi.
Onko nyt maalailtu sote-uudistus Uudenkaupungin kannalta hyvä vai huono asia?
– Vaikea sanoa. Uudessakaupungissa on tehty hyvää sote-puolen kehittämistyötä koko ajan, joten siinä mielessä tilanteemme on hyvä. Palveluiden tuottamisrakenteet ovat melko hyvässä kunnossa ja ne ovat nykymuodossaan siirtokelpoisia. Näkisin, että ne ovat osin otettavissa käyttöön myös laajemmalla alueella, Uudenkaupungin sosiaali- ja terveysjohtaja Sari Rantanen toteaa.
– Olemme jatkossa vain pieni osa hyvinvointialuetta, joten edustuksellisen demokratian toteutuminen huolettaa. Onneksi olemme lähisairaalapaikkakunta, joten siitä on etua. Tänne jää palveluita, jos niille on tiloja, siksi A-sairaala on pakko remontoida kuntoon, Rantanen jatkaa.
Vielä toistaiseksi Uusikaupunki on U-soten yhteistoiminta-alueen isäntäkunta. Uusikaupunki tuottaa sosiaali- ja terveyspalveluita myös muille lähialueen kunnille eli Vehmaalle, Kustaville, Taivassalolle ja Pyhärannalle.
Sote-uudistuksen myötä nykyinen U-soten alue puretaan, mutta palveluiden tai niiden hallinnon tarkemmasta organisoinnista ei ole vielä tietoa. Hallinnollinen valmistelu käynnistyy vasta, kun sote-lain voimaantulo varmistuu.
Uusien hyvinvointialueiden rahoitus tulee jatkossa pääosin valtiolta, koska alueilla ei aluksi ole verotusoikeutta. Rahoitusta myönnetään palvelun tarpeen ja asukasluvun mukana.
Valtio maksaa jokaisesta alueen asukkaasta 529 euroa. Varsinais-Suomi saa siis Valtioministeriön laskelmien mukaan jatkossa rahoitusta 16 euroa vähemmän asukasta kohden kuin nykyään.
Tuleville hyvinvointialueille siirtyy koko sosiaali- ja terveyspalveluiden tuotannon kokonaisuus. Rantanen pitää hyvänä sitä, että sote-paketti pysyy jatkossakin kasassa.
– Tosin erityisesti sosiaalipalveluiden kohtalo huolettaa, koska samalla kukkarolla on jatkossa myös erikoissairaanhoidon käsi. Toivottavasti peruspalveluita ymmärretään vahvistaa myös tulevaisuudessa ja siirtää resursseja niihin esimerkiksi erikoissairaanhoidosta. Se on iso asia koko uudistuksen onnistumisen kannalta, Rantanen lisää.
Sote-uudistuksen yhteydessä on julkisuudessa pyöritelty useamman kerran kysymystä siitä, ajaako tekeillä oleva muutos potilaiden etuja vai tehdäänkö muutos vain säästötarkoituksessa. Mitä mieltä Rantanen on tästä?
– Puheissa kyse on molemmista, mutta uskon, että muutoksen suurin syy on talous. Monissa palveluissa on uhkana keskittämisen pelko. Silloin palvelut etääntyvät kuntalaisesta. Raha ei riitä nykyisen kokoiseen palveluverkkoon, mutta Uusikaupunki on todennäköisesti aika turvassa.
Rantanen tosin lisää, että on kuntia, joissa esimerkiksi sosiaalipalveluiden saatavuus on heikkoa ja joissakin pienissä kunnissa niiden omat palvelurakenteet eivät välttämättä vastaa asiakkaiden tarpeeseen.
– Näiden palveluiden kohdalla yhdenvertaisuus voi parantua, Rantanen lisää.
Rantanen näkee, että sote-uudistuksella ei haeta varsinaisia säästöjä, mutta sillä yritetään hillitä jatkuvasti kasvavia kustannuksia.
– Jos onnistumme ehkäisemään sairauksia ja lisäämään hyvinvointia kuntiin jäävissä palveluissa, niin säästö on mahdollista, Rantanen lisää.
Kuntarajat häviävät tulevaisuuden sote-palveluissa, joten jatkossa palveluita voi hakea muualtakin kuin omasta kotikunnastaan. Nyt Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin eri puolille maakuntaa sijoitetut palvelut muuttuvat jatkossa takaisin keskitetyksi palveluksi.
– Tosin muutos ei ole vielä näin selväpiirteinen vuoden 2023 alussa, vaan muutos kestää pitkään ja hyvinvointialue on valmis vasta lähempänä ensi vuosikymmenen vaihdetta, Rantanen ennustaa.
Sosiaali- ja terveysministeriö toteaa, että sote-uudistuksen tavoitteena on kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja sekä turvata yhdenvertaiset ja laadukkaat sote-palvelut kaikille suomalaisille.
Samalla yritetään turvata ammattitaitoisen työvoiman saanti sekä hillitä kustannusten kasvua. Ministeriön mukaan myös henkilöstön rekrytointi helpottuu. Tätä Rantanen ei usko.
– Nytkin lääkäreitä, hoitajia tai sosiaalityöntekijöitä on välillä liki mahdotonta saada. Tosin henkilöstöstä ei ehkä jatkossa kilpailla saman hyvinvointialueen sisällä yhtä kovasti palkoilla tai muilla eduilla kuin nyt, Rantanen pohtii.
Fakta
Mikä sote-uudistus?
Sote-uudistuksen ehdotus kävi kunnilla lausuntokierroksella kesällä.
Hallitus pääsi sopuun sote-uudistukseen lausuntokierroksen jälkeen tehtävistä muutoksista lokakuun puolivälissä.
Hallituksen esitys sote-uudistukseksi annetaan eduskunnalle joulukuussa 2020.
Laki hyväksyttäneen eduskunnassa ensi kesänä.
Alueiden vaalit on suunniteltu alkuvuoteen 2022.
Jos kaikki sujuu suunnitellusti, uudet hyvinvointialueet aloittavat toimintansa vuoden 2023 alusta.
Muutoksessa sosiaali- ja terveydenhuolto sekä pelastustoimen järjestäminen siirtyvät 22 alueen vastuulle.
Hyvinvointialueita tulee 21 ja Helsinki vastaa omasta alueestaan.
Alueiden rahoituksesta yli 80 prosenttia perustuu palveluiden tarpeeseen eli käytännössä asukkaiden ikä ja sairastavuus vaikuttavat rahoitukseen.
Valtio vastaa hyvinvointialueiden rahoituksesta 2026 asti.
Maakunnat saavat verotusoikeudet viimeistään samana vuonna.
Kuntien veroprosentit pienenevät jatkossa, koska maakunnat saavat verotusoikeuden.
Kunnallisvero vähenee 12,63 prosenttiyksikköä kaikissa kunnissa.
Kuntien sote-puolen ja pelastustoimen palveluksessa oleva henkilöstö siirtyy sote-maakuntien palvelukseen.
Myös koulunkäyntiohjaajat ja kuraattorit siirtyisivät kunnilta maakunnille.
Ennaltaehkäisy ja ympäristöterveydensuojelu jäävät kunnille.
Lähde: Sosiaali- ja terveysministeriö