– Tilanne on ollut vanhustyössä kaikilta osin hyvin haastava viimeisen seitsemän kuukauden ajan. Epävarmuus tulevasta jatkuu yhä, koska meistä ei kukaan tiedä miten tautitilanne etenee tulevan talven aikana. Kaikki meidän ikäihmisten parissa työskentelevät ovat kuitenkin osoittaneet uskomatonta venymiskykyä, joustavuutta ja yhteistyökykyä, korosti vanhustyön johtaja Kirsi Routi-Pitkänen.
Koronaepidemian iskettyä keväällä, oli Uudessakaupungissakin suljettava monia toimintoja tartuntavaaran minimoimiseksi. Sakunkulman päiväkeskus suljettiin kokonaan, kuntoutus- ja arviointiosasto Kuunari ajettiin alas ja myös ympärivuorokautisessa hoidossa olevat tilapäishoidon paikat jätettiin täyttämättä.
– Eihän palveluiden tarve silti mihinkään kadonnut. Meidän olikin hyvin nopealla aikataululla muokattava ikäihmisten tarvitsemat palvelut uuteen tilanteeseen sopiviksi. Erityisesti kotihoitoon kohdistui ja kohdistuu yhä suuria paineita, kuvaili Routi-Pitkänen.
Kotihoitoon saatiin lisätyövoimaa esimerkiksi vanhainkoti Merituulen tilapäishoitoa tarjonneen osasto Tyynelän työntekijöistä.
– Alussa haastavinta oli se, että uutta tietoa ja uusia ohjeistuksia tuli jatkuvasti. Myös suojavarusteiden, erityisesti maskien puute, hankaloitti työtä, kertoi kotihoidon palveluyksikön esimies Briitta Lehtilä.
Nyt suojavarusteiden käyttö on kotihoidossa jo arkea.
– Maskin käyttö koko työpäivän ajan on raskasta, etenkin kun asunnot ovat usein ahtaita ja kuumia, mutta tämä on nyt tätä uutta normaalia ja varmasti näitä suojavarusteisiin liittyviä käytäntöjä jää käyttöön myös koronan jälkeenkin, arveli Lehtilä.
Hän nosti esiin myös kevään poikkeustilanteessa vallinneen pelon.
– Moni pelkäsi läheisensä puolesta ja meillekin esitettiin toiveita siitä, että vanhuksen luona olisi vieraillut vain muutama nimetty työntekijä. Tämä oli ja on käytännössä kuitenkin haasteellista vuorotyön, lomien ja sairaspoissaolojen takia, muistutti Lehtilä.
Arviointi- ja kuntoutusosasto Kuunarin rinnalla oli tammikuussa aloitettu uusi työmuoto, kotikuntoutus- ja arviointitiimi KotiKuunari.
– Kun osasto oli suljettiin jouduttiin KotiKuunarissa ottamaan kokonaisvastuu ikääntyneiden kuntoutus- ja arviointipalveluista. Olimme vasta ajamassa sisään tätä uutta, ikäihmisten koteihin vietävää palvelua ja yhtäkkiä tilanne olikin täysin toinen, muisteli palveluyksikön esimies Elina Harikkala.
Kuunarissa työskennelleet siirtyivät pikaisella aikataululla työskentelemään KotiKuunarin kuntoutus- ja arviointitiimissä, sekä säännöllisessä kotihoidossa.
– Tässä muutostilanteessa korostui taas yhteistyön tärkeys. Työntekijät auttoivat ja tsemppasivat upeasti toisiaan. Toisaalta se, että vanhustyössä on tehty viime vuosina paljon kehittämistyötä, on lisännyt koko organisaation valmiuksia kohdata uusia haasteita, totesi Harikkala
Kuunarin vastaava sairaanhoitaja Minna Sairanen näki kevään myllerryksessä myös positiivista.
– Oman työn kannalta oli opettavaista nähdä mitkä ovat ne kuntoutuksen ja kuntoutumisen haasteet siellä kotioloissa. Tämä kokemus tuo osastolla tapahtuvaan kuntoutukseen uutta näkemystä, pohti Sairanen.
Arviointi- ja kuntoutusosasto Kuunari avattiin uudelleen marraskuun alussa, tosin asiakaspaikoista on nyt käytössä vain puolet. Myös ympärivuorokautisessa hoidossa olevia tilapäispaikkoja oli Kalannissa avattu uudelleen jo toukokuussa.
– Vanhainkodin osasto Tyynelä on yhä suljettu ja pysyykin suljettuna. Tiloista on löydetty kosteusvauriota ja sisäilmaongelmia, joten Tyynelä on remontoitava kokonaan ennen käyttöönottoa, pahoitteli vanhustyön johtaja Kirsi Routi-Pitkänen.
Päivätoimintakeskus Sakunkulma on yhä suljettu.
Kaikki ikäihmisten parissa työskentelevät jaksavat kuitenkin korostaa sitä, että kaikkein rankinta on korona-aikana ollut ikäihmisillä ja heidän omaisillaan.
– Korona-aika on osaltaan kasvattanut ikäihmisten kokemaa yksinäisyyttä. Mielekästä tekemistä on entistä vähemmän ja sairastumisen pelko saa monen jäämään neljän seinän sisälle, muistutti geronomi Jenni Heino.
– Lisäksi virikkeiden puute ja liikkumattomuus kertautuu nopeasti erilaisina ongelmina, lisäsi KotiKuunarissa työskentelevä sairaanhoitaja Jenna Saarinen.
Tässä vanhustyön ammattilaiset haluavat heittää palloa myös muille.
– Nyt jos koskaan olisi pidettävä yhteyttä ikääntyneisiin läheisiin ja tuttaviin, puhelimitse on ainakin turvallista kysellä kuulumisia. Ja kun muistaa turvaohjeet, niin hyvin voi viedä vanhusta ulkoilemaan, aina kun kelit sen sallivat, opasti Jenni Heino.
Neuvontapuhelin ikäihmisille
Uudenkaupungin kaupungilla on näin korona-aikana oma neuvontapuhelin niille yli 70-vuotiaille, jotka eivät ole kotihoidon asiakkaita ja joilla ei ole mahdollisuutta saada asiointi- tai muuta vastaavaa apua omaisiltaan tai läheisiltään.
He voivat ottaa yhteyttä neuvontapuhelimeen 044 351 5370 arkisin klo 9-15.