Harmaa ja tihkusateinen marraskuu. Aurinko laskee aikaisin ja tekee illoista pitkiä ja pimeitä. Ulkoilu ei välttämättä tule ensimmäisenä mieleen, mutta sen vaikutukset hyvinvoinnille ovat tutkitusti suuret. Varsinkin nyt, kun harrasteryhmät saattavat olla koronan vuoksi tauolla, kannattaa edelleen liikkua itsenäisesti esimerkiksi lenkkeillen.
Itsenäisessä ja omaehtoisessa liikkumisessa on se hyvä puoli, että aikataulutus, tavoitteet ja tarvittava varustetaso riippuu liikkujasta itsestään. Liikkua voi milloin haluaa ja kykenee, itse asettamiensa tavoitteidensa mukaisesti, ja itse hyviksi kokemillaan varusteilla. Siinä sivussa myös kustannukset saattavat jäädä pienemmiksi.
Itse en ole vielä löytänyt ryhmäliikunnan iloja, sillä kuulun niihin ihmisiin, jotka saivat koululiikunnassa joukkuelajeista tarpeekseen. Ainainen viimeisten joukossa joukkueeseen valituksi tuleminen söi ennen pitkää lajin kuin lajin mielekkyyttä. Lisäksi koululiikunta tuntui aina perustuvan tiukkaan tulosten mittaukseen ja oppilaiden vertailuun liikkumaan kannustamisen sijaan.
Koululiikunnassa pärjäsivät yleensä ne, jotka harrastivat urheilulajeja myös vapaa-aikanaan. Heidän kokemuksensa koululiikunnasta lienevät vain positiiviset, ja hyvä niin. He ovat ehkä saaneet mahdollisuuden kehittyä, ja kasvattaa liikunnan iloaan. Sitä samaa vain soisi mielellään kaikille.
Itsenäisempiä lajeja enemmän tai vähemmän harrastaneena minulle ei ole vielä tuottanut suuria vaikeuksia välttää yhteiskäytössä olevia liikuntapaikkoja. Ymmärrän kuitenkin niitäkin, jotka kaipaavat niihin koronan aikanakin. Joka lajia ei pysty harjoittamaan kotona tai ulkotiloissa.
Jos kuitenkin tavoitteena on hyvän peruskunnon ylläpito, voi sen yleensä saavuttaa myös ulkona esimerkiksi pyöräillen tai lenkkeillen. Peruskuntoa harjoittaessa liikunnan tulisi olla pitkäkestoista ja matalasykkeistä, eli ennemmin vaikka puolentoista tunnin rauhallinen lenkki kuin nopea repäisy.
Ulos suunnatessa pahimmalta tuulelta suojaavalla takilla ja mukavilla kengillä pääsee jo pitkälle. Vain yksi varuste on pakollinen, ja sekin yleensä se unohdetuin – heijastin. Heijastin toimii jalankulkijalle halpana henkivakuutuksena, sillä se parantaa huomattavasti tämän näkymistä pimeässä. Mitä useampi heijastin, sitä parempi vakuutus.
Kissa, koira, satuhahmo, yhdistys, yritys, liitto – heijastimia tulee monissa muodoissa ja väreissä. Omalla heijastinvalinnallaan voi vaikka korostaa poliittista kantaansa, tai hassutella ja piristää tyyliään. Yhden voi vaikka antaa lahjaksi kaverille ja suunnata yhdessä viettämään laatuaikaa lenkkipolulle.
Kirsi Lätti
opiskelija