Sen jälkeen taas vatkattiin, mutta nyt kananmunia kakkuun, kun vatkaimia ei oltu vielä keksitty. Kaikki tehtiin käsin. Itse hakattiin rosollit,muusattiinperunat ja porkkanat, itse sekoitettiin marinaditsunmuut. Ja kaiken ohella siivottiin komerotkin ja lattiat puunattiin kontallaan.
Tässä ruskeassa kulhossa kypsennettiin myös lanttulaatikko, joka työnnettiin uuniin juuri ennen joulukirkkoon lähtemistä. Kirkossa istuessamme tiesin kaikkien äitien ajattelevan laatikoitaan kypsymässä, kun taas isät nauttivat kirkon rauhasta ja kotona odottavasta lipeäkalasta ja kinkusta.
Mutta minä huokasin helpotuksesta päästessäni kauhoilta karkuun ja ajattelin poikia. Porin joulukirkossa perheet asettuivat suurin piirtein samoille sijoille ja käytävän toisella puolella tiesin istuvan yhden Arstilan Antin. Jos olin onnekas näin hänen takaraivonsa, ja jos vilkaisin oikealle, niin erotin yläluokan komean Jussin vaalean pään.
Betlehemin tähti loisti, urut pauhasivat, paimenet paimensivat,enkelkuoroheilutti siipiään, ja pappi luki Jeesuksesta seimessä makaamassa, ja me kaikki lauloimme ”Enkeli taivaan”. Siitä alkoi oikea joulu.
Kotona vastaan tulvivat joulun tuoksut. Kinkun ja laatikoiden aromeihin sekoittuivat hyasinttien ja tuoreen joulukuusen havuinen tuoksu. Jossain odotti jälkiruoka, sekahedelmäsoppa, joka yhä vieläkin tuo joulun mieleen missä ikinä sitä nautinkaan.
Mitä isommaksi tulin, sitä vähemmän lahjoja. Pehmeitä paketteja en olisi viitsinyt avatakaan. Monosukkia ja lapasia pyh! Tiesin tulleeni ”isoksi”, kun sain vain viisi pakettia. Tänä jouluna lapsenlapsenlapseni on samassa vaiheessa ja pelkää jo etukäteen lahjojen määrän vähenevän. Näin vanhana iloitsen eniten muiden ilosta, en paketeista.
Nykyään joulun voi ostaa kaupasta. Joulukuusi loistaa jo marraskuussa eikä joulusiivoakaan tehdä, jos ei viitsi. Pääasia joulussa on säilyttää joulun hyvä henki. Tänä poikkeuksellisena jouluna monet viettävät joulua yksin. Muistetaan heitä. Soitetaan joulupuheluita, lähetetään kortteja ja tervehdyksiä. Jos kokouksia voi järjestää virtuaalisesti, niin miksei jouluakin? Olkaamme läsnä, vaikka emme pääsisi fyysisesti lähelle. Hyvää joulumieltä!
Pirkko Arstila
freelancer