Arthur Arkadius Kylander oli 1920- ja 1930-lukujen taitteessa Yhdysvalloissa levyttänyt ja esiintynyt kuplettilaulaja, jonka sukujuuret johtavat lounaiseen Suomeen.
Sukututkija Hannu Numminen kertoi Kylanderin vaiheista Vakka-opiston luennollaan Lounaissuomalaisia lauluja Ameriikan kultamailta: Arthur Kylander, Hiski Salomaa ja sukututkijan näkökulma.
Liedossa helmikuussa 1892 syntynyt Arthur muutti Turkuun syksyllä 1910, josta hän jatkoi kolme vuotta myöhemmin Yhdysvaltoihin.
– Turussa hän toimi palomiehenä, Yhdysvalloissa metsurina ja kirvesmiehenä, Numminen kertoi.
Vuonna 1925 Arthur tapasi yhdysvaltalaissyntyisen Julia Varilan, jonka vanhemmat olivat lähtöisin Pohjanmaalta.
– Julia oli Arthurin tapaan laulaja, mutta myös pianisti ja hanuristi. Hän esiintyi jonkun verran myös Kylanderin levyillä.
Vuonna 1927 avioituneet Arthur ja Julia kiersivät esiintymässä amerikansuomalaisten parissa 1920- ja 1930-lukujen taitteessa.
– Lauluissa kuvataan siirtolaiseksi saapuvan suomalaisen vaikeuksia työnsaannissa ja elämässä uudessa maassa, sekä satirisoidaan monia Yhdysvaltain ja Suomen tapoja, kuten uskonnollisuutta ja suojeluskunta-aatetta.
Arthur, kuten myös esimerkiksi Hiski Salomaa, oli mukana anarkistisen Industrial Workers of the World -ammattiliiton toiminnassa ainakin laulajana.
– IWW eli ”tuplajuu” on kansainvälinen syndikalistinen ammattiyhdistys, jonka päämaja on vuodesta 2010 ollut Chicagossa. Vuonna 1923 siihen kuului 100 000 jäsentä, mutta sisäisen konfliktin ja hallituksen pakkotoimien seurauksena jäsenmäärä laski jyrkästi vuoden 1924 jälkeen. Nykyään jäseniä on noin 5000, Numminen selvitti.
Savikiekoille Arthurin pääosin suomenkielisiä, mutta myös englantia ja ”fingliskaa” sisältäneitä kappaleita prässättiin kolmen vuoden aikana yhteensä 20. Julkaisijana toimi Victor-levy-yhtiö, joka oli tuohon aikaan Yhdysvaltojen suurin.
– Hän levytti kaksi kappaletta enemmän kuin Hiski Salomaa, joka on Suomessa hyvinkin tunnettu, siinä missä Arthur on täysin unohdettu. Arthurin levyt eivät Suomessa juurikaan myyneet.
Numminen kertoi, että useammankin kirjan amerikansuomalaisista laulajista kirjoittanut Einari Kukkonen on tituleerannut Kylanderia kaikista amerikansuomalaisista kupletööreistä suurimmaksi.
– Kukkonen arvelee, että englanninkielen käyttö on ollut syy siihen, miksi Kylanderin levytykset eivät ole Suomessa myyneet. Arthur levytti kaksi kappaletta myös lounaismurteella, ja Kukkosen mielestä vierasta vaikutelmaa lisäsi nimenomaan Turun murre ja fingliskan ja englannin sanat.
Keikkailun hiivuttua 1930-luvun lamavuosina Arthur ja Julia toimivat vauraan hollywoodilaisperheen hovimestari-autonkuljettajana ja kokkina. 1940-luvulla he päätyivät puunkasvattajiksi Kaliforniaan El Doradon piirikuntaan.
– He ostivat vajaan sadan hehtaarin kokoisen metsätilan, jota he kutsuivat Mäntyharjuksi. Heidän oli tarkoitus laajentaa se lomakyläksi, mutta se jäi toteutumatta Arthurin heikentyvän terveyden takia.
Viimeinen varsinainen keikkakiertue oli Arthurin ja Julian toimesta pidetty jo 1952–1953, mutta Mäntyharjussa he esiintyivät vierailleen vielä 1960-luvullakin. 1970-lukua Arthur ei päässyt enää näkemään.
– Arthur kuoli 26.8.1968 Caminossa Kaliforniassa ja Julia 26.8.1991 El Doradossa Kaliforniassa.
Kaukana kotiseudultaan kuolleen Kylanderin sukujuuret ovat vankasti Varsinais-Suomessa. Hänen isänsä oli kalantilaislähtöinen Kustaa Adolf Kylander, jonka elämänkaari oli Nummisen mukaan varsin tyypillinen varsinaissuomalaiselle köyhistä oloista lähteneelle miehelle.
– Hän muutti Kalannin Alsilaan renkipojaksi 1867, Männäisten Kauppilaan rengiksi 1870, Alsilaan rengiksi 1872 ja Santtion Anttilaan rengiksi 1872. Uudestakaupungista hän muutti Mietoisiin Lehtisten kartanon maille 12.6.1879, Askaisiin 1.1.1880, Lietoon Tammentaan Hiiskulle ja Mannille 30.10.1891, Hiiskun maille 1898, Hiiskulle ja Mannille 1902 ja Hiiskulle 1903.
Askaisissa Kustaa toimi Louhisaaren kartanon renkivoutina. Myös Liedossa Hiiskun rusthollilla toimenkuva oli sama.
– Vuonna 1896 hänet on kirjattu irtolaiseksi ja vuodesta 1898 hän oli itsellinen Hiiskun mailla, eli maata omistamaton henkilö, jolla ei ollut välttämättä vakituista työpaikkaa.
Arthurin äiti oli vuonna 1845 syntynyt Sofia Josefina Annantytär.
– Hän oli ennen avioitumistaan piikana monessa eri paikassa. Hänen äitinsä oli Anna Liisa Matintytär Stålt. Turun suomalaisen seurakunnan mukaan hän oli syntynyt Mynämäellä 2.9.1819, mutta itse asiassa hän oli Karjala Tl:ssä asuneiden torppari Matti Ståltin ja Justiina Mikontyttären tytär.
Arthurin isänisä oli Kalannissa 1820 syntynyt muonarenki Kustaa Juhonpoika Kylander. Myös hänen vanhempansa olivat kalantilaisia, mutta sitten tehdään pieni koukkaus Vehmaalle.
– Arthurin isoisän isoisä oli 25.1.1758 Vehmaan Laittisissa syntynyt ja toukokuussa 1790 Ruotsin ja Venäjän välisen sodan aikana kuollut sotilas Johan Mård. Pääkatselmusluettelossa Juhoa mainitaan pyynnöstä kutsuttavan Kylanderiksi.
Teksti: Ossi Nyström
Hiski Salomaa eli Amerikassa ja haudattiin Vehmaalle
Hiskias Möttö, joka sittemmin tunnettiin niin Suomessa kuin Yhdysvalloissakin nimellä Hiski Salomaa, syntyi Kangasniemellä keväällä 1891. Hän suoritti oppivelvollisuutensa käymällä kahdeksan viikon kiertokoulun ja rippikoulun.
Äidiltään Hiski oppi räätälin ammatin, jota hän matkusti 18-vuotiaana harjoittamaan Yhdysvaltoihin.
– Amerikkaan Hiski lähti marraskuussa 1909. Passissa oli tuolloin virallisena nimenä vielä Möttö, mutta ”muut nimet” -kohdassa luki Salomaa, Hannu Numminen kertoi.
Monen muun tavoin Hiski lähti matkaan Hangosta. Lippu oli ostettu koko matkalle Michiganiin saakka.
– Hanko oli paikka, jonne vain tulla tupsahdettiin, ja oletettiin, että päästään heti laivaan, mutta ei se onnistunut ilman lippua. Pahimmillaan siellä odotettiin vuodenkin verran sitä lippua, että pääsisi laivaan ja Amerikkaan.
Saavuttuaan Amerikkaan Salomaa asettui Michiganin South Rangeen, kunnes muutti Hancockiin, jossa hän työskenteli räätälinä. Hänen asiakkaansa olivat pääasiassa suomalaisia.
– Hancockista Hiski löysi Aini Saaren. He solmivat siviiliavioliiton heinäkuussa 1915.
Lapsesta saakka soittanut ja laulanut Salomaa alkoi esiintyä kuplettilaulajana, ja hänestä tulikin Amerikassa suhteellisen suosittu viihdyttäjä. Salomaa kiersi keikkalavoja ahkerasti, ja levytti vuosien 1927–1931 välillä Columbia Recordsille 18 laulua suomalaisten muusikoiden säestyksellä. Ura levylaulajana loppui kuitenkin suuren lamakauden myötä.
– Laman jälkeen Hiski asettui New Yorkiin ja alkoi jälleen räätäliksi. Hän pääsi myös osakkaaksi Eric Ryhäsen yhtiöön pyörittämään Rhode Islandilla matkustajakotia ja anniskeluruokalaa, jonka nimeksi tuli Eric & Hiski’s Inn.
Aini Salomaa menehtyi rintasyöpään vuonna 1954.
– Hiski kävi tuomassa Ainin tuhkat Vehmaan hautausmaalle, ja palasi Yhdysvaltoihin 1956. Hän halvaantui ja kuoli veritulpan jälkiseurauksiin 66-vuotiaana 1957. Myös hänen tuhkansa on tuotu Vehmaan hautausmaalle.
Kytkös Vehmaalle tulee Ainilta, jonka kasteessa annetut etunimet ovat Aina Cecilia, ja sukunimi Sederholm.
– Hän syntyi marraskuussa 1889 Vehmaalla Puttan Sipilän mailla. Sukunimeksi tuli sittemmin Saari, kun isä Viktor suomalaisti nimensä. Vehmaan 1800- ja 1900-lukujen taitteen rippikirjassa nimeksi on kuitenkin kirjattu Saine. Sama sukunimi näkyy myös Kangasniemen rippikirjassa, jossa kerrotaan Hiskias Mötön avioituneen Yhdysvalloissa.
Ainin äiti oli syyskuussa 1867 Vehmaan Puttan Sipilässä syntynyt Cecilia Johanna Antonintytär. Hänen vanhempansa olivat 1832 Kalannin Suontaalla syntynyt talollinen Anton Adrian Samuelinpoika ja Laitilan Kolisevan Nikulassa 1835 syntynyt Helena Gustava Kaarlentytär. Antonin vanhemmat taas olivat Kalannista ja Helenan Laitilasta.
Ainin isä oli 1862 Laitilassa syntynyt Viktor Kustaanpoika Sederholm, jonka kautta löytyy kaukainen yhteys myös Arthur Kylanderiin.
– Ainin isänisän äiti, vuonna 1765 syntynyt Liisa Juhontytär oli Katinhännän Hunsalasta. Liisan vuonna 1748 syntynyt vanhempi veli Mikko Juhonpoika oli Arthur Kylanderin äidinäidin äidinisä.
Teksti: Ossi Nyström