Uusikaupunkilainen Jan Vuorenlaakso on luotsannut kaupungin hyvinvointi- ja vapaa-aikapalveluita muutaman viikon ajan. Hyvinvointijohtaja on kulttuuri-, museo-, liikunta- ja nuorisopuolen toimialojen vastuuhenkilöiden esimies.
– Edellisen hyvinvointijohtajan lähdöstä on muutamia kuukausia aikaa, joten minulla on paljon töitä odottamassa. Olen ottanut uutta työkenttää haltuuni tapaamalla eri hallintoalojen johtajia sekä omien yksiköitteni vastuuhenkilöt, Vuorenlaakso kertoo.
Hän harkitsi hakevansa Uudenkaupungin hyvinvointijohtajaksi jo muutama vuosi sitten, kun uusi virka tuli ensimmäistä kertaa auki. Aika ei kuitenkaan ollut oikea. Nyt, kun paikka tuli haettavaksi Asta Engströmin siirryttyä Nokialle, päätti myös Vuorenlaakso hakea.
– Koulutustaustani on sosiaali- ja yhteiskuntatieteistä sekä kulttuuri- ja media-alalta. Koulutukseni, osaamiseni ja työkokemukseni perusteella minulla on hyvät edellytykset hyvinvointijohtajan tehtävän hoitamiseen, Vuorenlaakso summaa.
Vuorenlaaksolla on takanaan parinkymmenen vuoden tausta hyvinvointityöstä, tosin silloin puhuttiin vielä terveyden edistämisestä, ei suoraan hyvinvoinnista.
– Olen tehnyt pisimmän työurani Edinburghissa lasten ja nuorten sosiaalityössä, mutta tunnen myös järjestöpuolen. Olen tehnyt urani aikana kehitystyötä, sitouttanut eri järjestöjen toimijoita sekä hakenut avustuksia eri tahoille, Vuorenlaakso summaa.
Uudenkaupungin kaupungin strategiassa on nostettu keskiöön hyvä elämä. Hyvinvointitoimiala ei ole kaupungin palvelukeskuksista suurin, mutta sen merkitys on Vuorenlaakson mukaan keskeisin strategian toteuttamisessa.
– Hyvinvoinnin mittarina ei voida pitää pelkkiä numeroita. Hyvän elämän toteutumista voi miettiä esimerkiksi kunnan peruspalveluiden toimivuudella. Kuinka ne tukevat arkeamme? Laadukkaiden palveluiden, kuten puhtaan veden, sote- ja nuorisopalveluiden, opetustoimen, liikunnan, kulttuurin, kirjaston ja museopalveluiden tuottajat tekevät työtä kaupunkilaisten arjen eteen.
– Hyvinvointia voidaan mitata objektiivisesti eli tarkastelemalla esimerkiksi ihmisen elinikää, terveyttä, koulutusta ja ansiota. Sitä voidaan mitata myös subjektiivisesti eli tutkia ihmisen omaa kokemusta tyytyväisyydestä, Vuorenlaakso lisää.
Hänen mukaansa jokaisen tulisikin kysyä itseltään, että onko omaan elämäänsä tyytyväinen juuri tässä hetkessä. Vaikka ulkoiset puitteet ja fyysinen rakennettu ympäristö olisivat kunnossa, niin oma tunne kertoo sen, voiko hyvin vai ei.
– Elämästä on löydyttävä merkityksellisyyttä ja intohimoa. Kannattaa ajatella niin, että paras on vielä edessä. On uskallettava kysyä, mitä elämältään oikeasti haluaa, hän toteaa.
Hyvinvointia kannattaisi ajatella elämänkaariajatteluna. Lapsen hyvinvointi koostuu eri asioista kuin teinin, työikäisen tai ikäihmisen. Perustarpeet pysyvät kuitenkin kaikilla samanlaisina. Yksi tärkeä tekijä hyvinvoinnissa on se, että pääsee käyttämään vaikutusvaltaansa omassa toimintaympäristössään.
Vuorenlaakso nostaa esimerkiksi sen, että hyvän elämän edellytyksistä puhutaan paljon vaikkapa erityisen tuen tarpeessa olevien arjessa.
– On mietittävä kuitenkin myös niitä, joilla on elämä kunnossa ja se soljuu tavanomaisia reittejä. Myös heille on luotava toimivan arjen edellytyksiä.
Kaupungin hyvinvointi- ja vapaa-aikapalveluiden tarjonta on sellaista, jotka jäävät todennäköisesti myös maakuntauudistuksen jälkeen kuntien järjestettäväksi.
– Toimintaa on siis hyvä lähteä kehittämään, koska töiden tulevaisuudesta ei ole samalla tavalla epävarmuutta kuin maakuntauudistuksen kohteena olevilla aloilla.
Korona sulki monet ovet – huolehdithan yksinäisistä
Koronan takia kulttuuritapahtumat on peruttu ja museo sekä kirjastot ovat rajoittaneet kävijämääriään. Liikuntapalveluissa osa tunneista on peruttu ja uimahalli on suljettu muilta paitsi lasten ohjatuilta tunneilta. Nuorisopalvelut yrittävät tavoittaa nuoria kasvokkain niin kauan kuin se on mahdollista.
– Korona-aikana ihmisten tavoittaminen on haasteellista ja monet ovat yksinäisiä. Toistaiseksi olemme hyvässä tilanteessa, koska mitään toimintaa ei ole täysin suljettu. Tuotamme aiempaa enemmän sähköistä sisältöä ja yritämme saada ihmisiä yhteen virtuaalisesti, hyvinvointijohtaja Jan Vuorenlaakso kertoo.
Nyt voimassa olevien suositusten ja rajoitusten noudattaminen ratkaisee pitkälti sen, minkälainen joulu on luvassa.
– Olisi hyvä joululahjaidea ottaa yhteyttä johonkin yksinäiseen ja tarjota yhteistä aikaa. Se voisi olla vaikkapa kävelyretki tai elokuvan katsomista yhdessä. Nyt, jos koskaan, kannattaisi tehdä pieniä eleitä muiden hyväksi.