Käytännössä kaupungin tuki tarkoittaa muutoksia esimerkiksi laskujen maksuaikoihin, sopimuksiin ja avustuksiin. Myös kaupungin perimiin tilavuokriin ja asiakasmaksuihin voi tarvittaessa pyytää lisäaikaa.
– Kaupungin kädenojennuksiin on tartuttu, mutta ei niitä mitenkään valtavalla ryntäyksellä ole haettu. Kaupungissa oli kuitenkin aika hyvä kesä, koska matkailijoita saapui aiempaa enemmän. Se näkyi yllättävän laajasti monen yrityksen toiminnassa, Uudenkaupungin elinkeinojohtaja Jarkko Heinonen kertoo.
Yrittäjä voi esimerkiksi pyytää kaupungilta saamansa laskun eräpäivän siirtoa kolmella kuukaudella. Kaupungin tiloissa vuokralla oleva voi puolestaan sovitusti siirtää vuokranmaksuaan kolmella kuukaudella.
Kaupunki voi myös tarvittaessa aikaistaa maksamiensa ostolaskujen eräpäiviä. Ne yritykset, jotka ovat vuokralaisina kaupungin suljettavaksi määräämissä kulttuuri- ja liikuntalaitoksissa, vapautuvat vuokranmaksuvastuulta sulkemisen ajalta.
– Näistä kaikista kaupungin tukitoimista on tullut hyvin vähän yhteydenottoja, joten olemme tehneet vain yksittäisiä järjestelyitä, Uudenkaupungin talousjohtaja Anne Takala kertoo.
Heinosen mukaan kaupungilla on jo tällä hetkellä käytössä kaikki ne keinot, joilla se voi yrittäjää tukea.
– Emme voi antaa suoraan rahallista tukea, vaan sen on tultava valtiovallalta. Voimme tukea lähinnä neuvottelemalla maksupäivistä ja ohjeistamalla tukea myöntävien tahojen piiriin, Heinonen lisää.
Kaupunki polkaisi keväällä nopealla aikataululla pystyyn myös verkkosivut, joilla jaettiin yrityksille koronatietoutta. Sivut päivittyivät jatkuvasti ja kaupunki teki neuvontayhteistyötä Ukipoliksen kanssa.
Yrittäjien puheenjohtaja: Koronan vaurioita ei voi kukaan korvata
Uudenkaupungin yrittäjien puheenjohtaja Erkka Jäsperlä on tyytyväinen siihen, kuinka kaupunki jatkaa yritysten auttamista.
– On mukava tuntea, ettei yrittäjänä ole ihan yksin murheidensa kanssa. Etenkin yksinyrittäjälle kaupungin antama apu on samalla osoitus välittämisestä, Jäsperlä toteaa.
Jäsperlän mukaan tärkein yrittäjien saama tuki on kuitenkin tullut asiakkailta.
– Ostokäyttäytymisessä on ollut selvästi havaittavissa kotiinpäin vetämisen meininkiä, Jäsperlä kiittelee.
Jäsperlä korostaa, että yrittäjät tiedostavat sen, ettei yksikään taho pysty kokonaan korvaamaan koronan aiheuttamia taloudellisia vahinkoja.
– Eikä kuulukaan. Yrittäminen on jatkuvaa riskinottoa ja lopullinen vastuu on yrittäjillä, hän toteaa.
Jäsperlän mukaan tukia ja maksuaikoja tärkeämpää on paikallisten palveluiden ja kotimaisten tuotteiden käyttäminen ja sitä kautta kannattaisi pitää talouden rattaat pyörimässä.
– Investointien jäädyttäminen ja hankkeiden lykkääminen vain pahentaa ja pidentää kriisin haittavaikutuksia, Jäsperlä lisää.
Kaupunki voisi käyttää koronatukipaketin lisäksi tukirahoja myös palveluiden hankkimiseen.
– Kaupungin kannattaisi hankkia palveluita, joita mahdollisimman laaja-alainen joukko kaupungin yrityksiä pystyisi tuottamaan. Kaupunki hyötyisi itsekin, eikä tarvitsisi jakaa vastikkeetonta rahaa. Suoraan ohjattu tukiraha voi pahimmillaan vääristää kilpailua, eikä välttämättä kehitä liike-elämää toivotulla tavalla, hän lisää.
Jäsperlä muistuttaa, että on paljon aloja, joissa on tällä hetkellä patoutunutta kysyntää. Sellaiset alat voivat lähteä koronarokotteen jälkeen vauhdilla nousuun.
– Jos nyt uskaltaa kehittää toimintaansa ja parantaa yrityksen iskukykyä, niin nousu voi olla aika hurjaakin, kun talous alkaa taas elpyä. Edessä oleva sumu vaatii kuitenkin paljon rohkeutta, hän lisää.
Tukea tuli myös Business Finlandilta, Ely-keskukselta ja Valtionkonttorilta
Uudessakaupungissa selvitellään parhaillaan valtion kustannustukea, joka tulisi todennäköisesti haettavaksi joulukuun 21. päivä. Tällä hetkellä yritykset eivät saa enää koronatukia esimerkiksi Business Finlandin tai Ely-keskuksen kautta.
Uusikaupunkilaisista yrityksistä 76 sai näiden kautta haettavaa hankerahoitusta eli yhteensä kaupunkiin tuli tukea 1,85 miljoonaa euroa.
– Business Finlandin ja Ely-keskuksen avustukset olivat ihan hyviä, mutta ne eivät olleet varsinaista tukea, vaan hankerahoitusta. Nämä ovat poikineet oikein hyvä kehittämishankkeita, joilla on varmasti korona-aikaa pidempiäkin positiivisia vaikutuksia, elinkeinojohtaja Jarkko Heinonen toteaa.
– Oma näkemykseni on se, että heinä–elokuussa Valtionkonttorista haettavana ollut kustannustuki oli siinä muodossaan epäonnistunut. Sen hakeminen oli todella hankalaa ja suurin osa hakemuksista hylättiin. Nyt tukea on yritetty parantaa, jotta se toimisi paremmin yleistukena koronan runtelemille aloille, Heinonen lisää.
Yrittäjäyhdistykset ovat painostaneet valtiota myös siihen, että yksinyrittäjien 2000 euron koronatuki tulisi uudelleen haettavaksi, mutta siitä ei ole vielä päätöksiä.
– Keväällä yksinyrittäjien tukea haettiin ja saatiin hyvin suhteessa kaupungin kokoon, joten näkisin sen uuden hakukierroksen järkevänä, Heinonen kertoo.