Koronashokki ja kuntatalous

0

Uudenkaupungin valtuusto kokoontui vuoden viimeiseen kokoukseensa maanantaina. Budjettikokouksessa lyödään lukkoon kaupungin tulot ja menot.

Tänä vuonna talousarvion valmistelua on hankaloittanut maailmanlaajuinen pandemia. Koronashokin vaikutuksia kuntatalouteen on mahdotonta arvioida.

Epävarmuustekijöitä on paljon, ja yksi isoimmista on sosiaali- ja terveystoimen tarve korona-ajan jälkeen. Talousjohtaja Anne Takala luonnehti yhteenvedossaan talousarviota erittäin tiukaksi, ja budjetin toteutuminen vaatii hänen mukaansa kaikilta tiukkaa menokuria.

Vireillä ja käynnissä on jätti-investointeja, kuten sivistys- ja hyvinvointikeskus ja isoja investointeja kuten keskustan elävöittäminen sekä A-sairaalan ja Männäisten koulun peruskorjaus ja infrahankkeita.

Kaupunki tilaa asiantuntijalta koko kaupunkikonsernia koskevan riskianalyysin, joka antaa varmasti pohjaa myös tuleville kuntavaalikeskusteluille. Nyt budjettikokouksessa ei perinteisten ryhmäpuheenvuorojen lisäksi valtuustossa talousasioita enempää ruodittu.

Väki Uudessakaupungissa on vähentynyt parin viime vuosikymmenen aikana lukuun ottamatta positiivisen rakennemuutoksen aikaa. Varsinainen supervuosi oli 2017, kun kaupungin työpaikkaomavaraisuus nousi 130–140 prosenttiin ja asukasluvun kasvu oli huikeat 348.

Nyt takana on elinvoiman kannalta synkempiä aikoja. Asukasmäärä ja syntyvyys ovat laskeneet ja kuolleisuus on ollut korkeaa.

Autotehtaalta on onneksi korona-aikanakin saatu hyviä uutisia. Viimeksi tällä viikolla, kun se ilmoitti laajentavansa toimintaansa kaupungissa akkujen suursarjatuotantoon ensi vuoden aikana.

Kaupunki aikoo edistää ensi vuonna yritysten työvoiman saatavuutta. Lisäksi tavoitteena on saada työn perässä kaupunkiin muuttaneet asettumaan tänne. Uudet ideat molempiin ovat enemmän kuin tervetulleita.

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here