Ohran, rukiin ja vehnän sato jäämässä pieneksi

0
Tämän vuoden kaurasato on ylittämässä kymmenen vuoden keskisadon kymmenyksellä.

Maanviljelijöiden tämän vuoden viljasadon pääviljan eli ohran sato on jäämässä viidenneksen pienemmäksi kuin yleensä. Samoin kävi vehnä- ja ruissadoille.

Sen sijaan kaurasato on ylittämässä kymmenen vuoden keskisadon kymmenyksellä. Tiedot selviävät Luonnonvarakeskuksen eli Luken tämän vuoden valtakunnallisen viljasadon ennakkotilastoista, joka julkaistiin marraskuun lopussa.

Vakka-Suomen alueen satoennusteet näyttävät samansuuntaisilta kuin koko maassa. Tosin tilakohtaiset erot ovat suuria.

– Osa viljelijöistä kehui kulunutta satokautta todella hyväksi ja toiset merkittävästi normaalia heikommaksi. Tila- ja kuntakohtaiset erot ovat Vakka-Suomessa suuria. Vehmaalla saattoi joku viljely onnistua hyvin ja viereisessä Kustavissa puolestaan surkeasti, Vakka-Suomen alueen maaseutupäällikkö Petri Puustinen toteaa.

Maaseutuasiames Turkka Heikkilä viljelee maata Vehmaalla vanhempiensa kanssa. Heikkilän mukaan heidän tilansa sato oli pitkälti Luken arvioiden mukainen.

– Kaurasta tuli parempi sato kuin vehnästä ja ohrasta. Ohraa tuli noin puolet normaalista ja vehnää hiukan ohraa enemmän. Kaurasadon kanssa emme päässeet huippuvuosien lukemiin, Heikkilä lisää.

Säiden puolesta tämäkin vuosi oli viljelijöille haasteellinen. Ennen juhannusta oli kuiva jakso, mutta lomakauden käynnistyttyä heinäkuussa vettä tuli runsaasti.

– Maassa olleet jyvät eivät ehtineet itää siihen mennessä. Normaalina puintien alkamisen ajankohtana pellot olivat vielä hyvin kirjavia ja vierekkäin oli vihreää ja keltaista kasvustoa, Puustinen sanoo.

Herneen ja härkäpavun ruokakäyttö on Luonnonvarakeskuksen mukaan kasvussa. Härkäpapu ei yleensä kärsi rikkakasviongelmasta, mutta tämän vuoden kesä nosti rikkakasvit haasteeksi.

– Härkäpavun kasvusto ei päässyt nousemaan tiheänä, koska rikkaruoho ehti valloittaa pellot ensin, Puustinen lisää.

Pinta-alan perusteella Vakka-Suomen alueella viljellään eniten rehuohraa, koska Vehmaalla on runsaasti sikataloutta ja Laitilassa puolestaan siipikarjaa.

– Vihannesten viljely on voimakasta lähinnä Kalannissa, Laitilassa ja Taivassalossa. Siellä viljellään maakunnan ruokaperunat ja porkkanat, Puustinen summaa.

Toiseksi eniten alueella viljellään vehnää. Heikkilän mukaan rehuohraa viljellään noin 9000 hehtaarin ja kauraa 5800 hehtaarin alueella.

– Kevätvehnää on 4600 hehtaaria, Heikkilä summaa.

Vehmaan erikoisuutena ovat piparjuuri ja maa-artisokka. Suurella todennäköisyydellä kaupasta ostettu kotimainen piparjuuri on kasvatettu juuri Vehmaalla, koska kolme Suomen viidestä piparjuuritilasta sijaitsee siellä.

– Piparjuuri ja maa-artisokka ovat vielä sellaisia erikoiskasvien erikoiskasveja, joita moni ei viljele, Heikkilä lisää.