Leikkisät pikkuapurit tuovat omalta osaltaan taikaa joulun aikaan, etenkin lapsille. Osaksi suomalaista jouluperinnettä tontut tulivat 1800-luvun loppupuolella muiden pohjoismaiden kautta. Vanhemmasta kansanperinteestä sen sijaan löytyy myös äkäisiä ja pelottavia tonttuja, jotka arvostivat kuria ja hyvää käytöstä ja saattoivat jopa käydä huonokäytöksisten ihmisten päälle.
Kiltit, punanuttuiset joulutontut kuuluvat yhä monen kodin jouluperinteisiin. Esille nostetaan lasten päiväkodissa askartelemat kartonkitontut ja sukulaisille lähetetyissä joulutervehdyksissä seikkailevat pitkäpartaiset pikku-ukot.
Pikkuruiset tonttuhahmot tuovat joulumielen tullessaan.
Myös uusikaupunkilainen huovutustaiteilija Sanni Kallonen on inspiroitunut tonttuperinteestä. Pari vuotta sitten lempeäkasvoisia tonttuhahmoja valmistui Kallosen käsissä kokonainen perheellinen.
Kuten kansanperinteen tontuilla, myös Kallosen jokaisen ilmeikkään hahmon takana on oma persoonansa.
– Lähden aina tekemään mahdollisimman persoonallisen näköistä tyyppiä. Varsinaisia esikuvia näillä ei ole, vaan tavoite on saada hahmoihin minun kädenjälkeni, Kallonen kertoo.
Tonttujoukkiosta erityisen tärkeäksi Kalloselle on noussut vuosi sitten valmistunut Vilppu-tonttu, joka seikkaili hänen huovutustaiteelle perustamillaan sosiaalisen median kanavilla viime jouluna.
– Vilpun kanssa tehtiin aika tiiviisti yhteistyötä viime jouluna, kun konttailtiin pitkin poikin kuvausreissuilla, niin siksi hän on varmaan sellainen suosikki, Kallonen hymyilee.
Vilppu-tontulla on tärkeä tehtävä kerätä tänäkin jouluna lasten joulupukille lähettämiä kirjeitä. Kallosen omien lasten kirjoittamat kirjeetkin ovat aikanaan lähteneet tontun mukana Korvatunturille.
– Minusta tontut kuuluvat jouluun. Tämä meidän oma tonttuperhe lähtee kyllä aina jouluksi kiertueelle, mutta omat lapset saavat nauttia näistä sitten koko loppuvuoden.
Nahkapaja Ennen yrittäjän Sanna Tuomisen käsissä valmistuvat tontut ovat ulkomuodoltaan hieman rouheamman näköisiä. Nahkarotsiin puettujen veitikoiden suippolakeissa kiiltelevät niitit ja paksuihin partoihin on solmittu palmikoita.
Tonttulakin alta pilkistävät nenät on niin ikään muotoiltu nahasta.
– Nyt olen joutunut myymään tontuista “eioota”, kun näistä on innostuttu niin kovasti. Näistä tykkäävät myös sellaiset ihmiset, jotka eivät joulusta tai joulun väreistä niin välitä. Nämä tontut voivat hyvin olla esillä ympäri vuoden, Tuominen sanoo.
Osalla Tuomisen tontuista on perinteisempi pellavainen nuttu ja osalla nahkarotsi. Tonttu-ukkojen parrat on sidottu hauskoille palmikoille samoin kuin akkojen hiukset. Jokainen Tuomisen käsissä valmistunut tonttu on uniikki luomus.
Tontut valmistuvat kierrätysmateriaaleista.
– Sain Alinan Outilta pinon vanhoja nahkatakkeja, joista tonttujen nahkarotsit syntyvät. Pellavanuttuisten tonttujen asuissa on käytetty puolestaan minulle lahjoitettuja pellavaliinoja ja -pyyhkeitä.
Tuominen sanoo haluavansa uskoa tonttuihin myös aikuisiällä.
– Lapsuudenkotini saunan yläpuolella asui ihan varmasti tonttuja. Nyt olen itse asunut runsaan vuoden metsän keskellä, mutta vielä en ole ihan varma, mitä tonttuja siellä asuu, hän hymyilee.
Sanni Kallosen tonttuperhe suuntasi täksi jouluksi esille Uudenkaupungin kirjaston väistötiloihin. Vitriiniin koottua pienoisnäyttelyä pääsee ihastelemaan lähietäisyydeltä joulukuun ajan, koronarajoitukset huomioiden.
– Näyttelyssä ovat esillä kaikki tontut ja tietysti joulupukki. Lisäksi esille tulee muita tuttuja hahmoja jouluisissa tunnelmissa, Kallonen kertoo.
Uusia tonttuhahmoja ei vielä tänä jouluna ole valmistunut, vaan taiteilija on keskittynyt viimeistelemään suloisia kettuja, jotka seikkailevat tämänvuotisen some-joulukalenterin päätähtinä.
Sanni Kallosen huovutustöiden näyttely on esillä Uudenkaupungin kirjastossa joulukuun ajan. Kettuveljesten joulukalenteri päivittyy Made by Sanni K -Facebook-sivulle ja Instagramiin. Sanna Tuomisen nahkatöitä voi seurata ja tilata sosiaalisessa mediassa Nahkapaja Enne -tilin kautta.
Päivi Sappinen
