Tämä turkulaisen kirjailija Tommi Kinnusen kysymys Twitterissä sai aikaan vilkkaan keskustelun. Kirjailijan huolen jakaa moni kulttuurialan ammattilainen ja harrastaja.
On ikävää, kun työ, innostus ja kaikki tekeminen tuntuu valuvan hukkaan. Sitäkin ikävämpää on, jos tulot loppuvat ja oma elinkeino on uhattuna.
Uudenkaupungin teatterin syksyn suurponnistus, Mannapuuroa ja mansikkaa -musikaali, koki saman kohtalon kuin muutkin vastaavat kulttuurialan tilaisuudet: loppuvuoden esitykset peruttiin koronapandemian pahennettua Varsinais-Suomessa.
Kinnunen sai sosiaalisessa mediassa runsaasti vastauksia kysymyksiinsä. Toisin kuin monissa tällaisissa keskusteluissa henki ei ollut ketään vastaan ja se pysytteli hyvin asiassa. Yhtenä näkökulmana tuli esille, että toisin kuin ravintolat monet teatterit toimivat julkisin varoin ja niissä tilaisuudet ovat yleisötapahtumia.
Uudenkaupungin Sanomien tekstiviestipalstalla on syksyn aikana käyty keskustelua maskien käytöstä ja käyttämättömyydestä.
Jokaisella on oikeus mielipiteeseen, mutta vastuullisena mediana toimituksen linja on karsia joukosta epäasialliset, loukkaavat ja uhkailevat viestit. Myöskään pandemiaan liittyvä harhaanjohtava tai valheellinen tieto ei kuulu paikallislehden palstoille.
Kaikenlainen syyttely ja syyllisten etsiminen on korona-ajan ikävimpiä lieveilmiöitä. Nyt koronakeskustelu on siirtymässä maskeista rokottamiseen. Vastuullisuus koskee myös rokotuksiin liittyvää keskustelua.
Keväällä pandemian alkuvaiheessa ilmapiiri Suomessa oli yhteisöllinen ja toinen toisiaan tukeva. Henki oli, että kaikki ovat kriisin keskellä samassa veneessä. Viime aikoina tämä on valitettavasti joiltakin unohtunut.
Pahantahtoisen kyttäämisen sijaan nyt tarvitaan aitoa huolehtimista ja välittämistä.