Vakka-Suomi erottui myönteisesti koko maan tuoreista työttömyysluvuista. Työttömien määrä väheni seutukunnassa 16 prosenttia. Vakka-Suomi oli Suomen ainoa seutukunta, jossa työttömyys aleni marraskuussa.
Työttömien työnhakijoiden määrä oli suurempi kuin vuotta aiemmin lähes kaikissa Varsinais-Suomen 27 kunnassa. Vain Uudessakaupungissa, Taivassalossa, Vehmaalla ja Oripäässä työttömiä oli kuitenkin vähemmän kuin vuotta aiemmin.
Uudessakaupungissa oli marraskuussa 651 työtöntä työnhakijaa ja kaupungin työttömyysaste oli 8,8.
Työttömien määrä on vähentynyt vuoden takaisesta lähes 300 henkilöllä. Lomautettuja työttömistä oli 150.
Varsinais-Suomen Ely-keskuksen tiistaina julkaisemassa Työllisyyskatsauksessa lomautetut työntekijät luetaan työttömiksi työnhakijoiksi.
Turussa on jälleen Varsinais-Suomen korkein työttömyysaste. Toiseksi korkein se on Salossa, 12,1 prosenttia. Maakunnan alhaisin työttömyysaste on Vehmaalla, 5,5 prosenttia.
Uudessakaupungissa avoimia työpaikkoja oli marraskuussa 390 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten. Se tarkoittaa noin 400 avoimen työpaikan lisäystä viime vuoteen verrattuna.
Myös koko Vakka-Suomessa avoimia työpaikkoja oli Uudenkaupungin työpaikkojen myötä runsaasti enemmän kuin vuosi sitten.
Seutukunnan avoimet työpaikat keskittyivät vahvasti Uuteenkaupunkiin, sillä kaupungissa oli auki 528 työpaikkaa marraskuussa. Vakka-Suomessa työpaikkoja oli auki 628.
KOKO Varsinais-Suomessa marraskuun viimeisenä päivänä oli avoimia työpaikkoja tarjolla alueen työ- ja elinkeinotoimistossa 4 100 kappaletta eli hieman enemmän kuin vuosi sitten. Kolmen viimeisen kuukauden aikana uusia työpaikkoja on avautunut 14 600 kappaletta eli 10 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin.
Kaikkiaan työpaikkoja oli avoinna marraskuun aikana 8 200 kappaletta, joista 4 500 oli uusia, marraskuun aikana avautuneita työpaikkoja. Näin uusia työpaikkoja tuli marraskuussa tarjolle hieman niukemmin kuin vuotta aiemmin.
Tähän mennessä koronapandemian aikana uusia työpaikkoja on avautunut 11 prosenttia vähemmän kuin vastaavaan aikaan viime vuonna. Vuosi 2019 oli työvoiman kysynnän huippuvuosi.
VARSINAIS-SUOMEN talous- ja työllisyysasiantuntijat näkevät, että ensi keväästä on tulossa kuluvaa vuotta haasteellisempi. Tosin myös kasvun eväät ovat edelleen olemassa.
– Vaikean puoleinen alkuvuosi on odotettavissa, mutta on mahdollista että työttömyysluvut jäävät jo koettujen korona-ajan huippujen alle, tiivistää työmarkkina-analyytikko Juha Pusila Varsinais-Suomen Ely-keskuksesta.
Myös taloudessa on suuri odotus rokotusten toimivuudessa.
RAKENTAMISESSA työvoiman kysyntä oli marraskuussa edelleen vireää ja varovasti kasvussa kaupan ja sosiaali- ja terveysalojen tehtävissä.
Vaikeampi tilanne oli teollisuuden tehtävissä, vaikka avoimia työpaikkoja tuli täytettäväksi yli 800 kappaletta marraskuun aikana.
– Uusia avoimia työpaikkoja on ollut yllättävän hyvin tarjolla: lääke- ja diagnostiikka sekä ohjelmistoalojen vahvistuminen Turun seudulla, akkutuotanto laajenee Salossa ja Uudessakaupungissa ja myös rakennustoiminnan volyymi on pysynyt kohtuullisella tasolla, luettelee hyviä merkkejä työmarkkina-analyytikko Juha Pusila Varsinais-Suomen Ely-keskuksesta.
MAAKUNNAN työ- ja elinkeinotoimistossa oli marraskuun lopussa 25 100 työtöntä työnhakijaa. Marraskuun aikana työttömien määrä yleensä vähenee ja nyt niin tapahtui 150 henkilöllä.
Työttömyyden aleneminen marraskuussa johtui työttömien työnhakijoiden määrän supistumisesta 170 henkilöllä ja lomautettujen määrän kasvusta parilla kymmenellä, kertoo Työllisyyskatsaus.
Lomautettujen määrä (5 300) oli marraskuun lopussa moninkertainen vuotta aiempaan verrattuna, vaikka se väheni marraskuun ajan. Joulukuussa lomautettujen määrän odotetaan jälleen nousevan.
Lomautukset kohdistuvat maakunnassa määrällisesti painokkaimmin marraskuussa teollisuuteen ja rakentamiseen. Palveluissa lomautuksia alkoi vähemmän kuin aiemmin. Vain harvat lomautukset ovat muuttuneet työttömyyksiksi.
– Lomautettujen määrä supistui vapun jälkeisestä huipusta kolmannekseen syksyllä, mutta viime viikkoina se on kääntynyt joulukuiseen kasvuun, kuvailee Pusila.
– Työttömien määrän kohdalla sama laskutrendi on ollut voimassa – määrän huippu tosin nähtiin heinäkuun alussa. Syksyn kuluessa Varsinais-Suomessa on työttömyys- ja työllisyyskehitys ollut myönteisemmin värittynyt kuin useimmilla muilla alueilla. Tämä on siis suhteellista – Varsinais-Suomessakin mm. pitkäaikais- ja nuorten työttömyys ovat kasvussa, jatkaa Pusila.
Varsinais-Suomi ja Suomi
Marraskuun työttömyysluvut
- Varsinais-Suomessa oli työttömänä 6 600 henkilöä enemmän kuin viime vuoden marraskuussa.
- Se on 36 prosenttia enemmän.
- Koko maassa työttömien määrä kasvoi samaa tahtia 38 prosentilla.
- Työttömien osuus työvoimasta oli marraskuun lopussa Varsinais-Suomessa 11,0 prosenttia.
- Se on 2,9 prosenttiyksikköä suurempi kuin vuotta aiemmin.
- Varsinais-Suomessa työttömyysaste on pienempi kuin koko maassa. Koko maan työttömyysaste on 12,0.
- Pitkäaikaistyöttömiä on maakunnassa enemmän kuin vuosi sitten.
- Määrä kasvoi lievästi marraskuun aikana, nyt jo seitsemäntenä kuukautena peräkkäin.
- Lähde: Varsinais-Suomen Ely-keskuksen Työllisyyskatsaus 11/2020.