Uudenkaupungin vuoden 2020 kulttuuritekopalkinto myönnettiin itsenäisyyspäivänä Susanna Pihlajalle ja Kalle Klotzille. Palkinnon heille myönsi Uudenkaupungin hyvinvointi- ja vapaa-aikalautakunta ja muusikkopariskuntaa palkinnonsaajaksi ehdottivat museonjohtaja, kirjastotoimenjohtaja ja kulttuuripalveluiden vastaava.
Perusteluina Klotzin ja Pihlajan palkitsemiselle oli se, että he ovat tehneet pitkäaikaista ja monipuolista toimintaa paikallisen kulttuurin kentällä.
Pihlaja on uusikaupunkilainen kuvataiteilija, laulaja ja näyttelijä, jonka luovuudesta niin uusikaupunkilaiset kuin muutkin ovat vuosien ajan päässeet nauttimaan. Pihlaja on toiminut muun muassa 18 vuoden ajan kuvataideopettajana Lasten ja nuorten kuvataidekoulussa ohjaten ja opettaen uusikaupunkilaislapsia kuvalliseen ilmaisuun.
Lukemattomat kuvataidekoulun vuosinäyttelyt Crusellissa ovat myös olleet Pihlajan kuratoimia ja rakentamia. Pihlaja on myös tehnyt pitkään itse kuvataidetta, ja hänellä on ollut monia näyttelyitä useilla eri paikkakunnilla.
Klotz on pitkän linjan muusikko ja lauluntekijä, joka jo vuosikymmenten ajan on esiintynyt kitaransa kanssa niin Uudessakaupungissa kuin muuallakin Suomessa. Klotz on myös lauluntekijä, ja hänen viimeisin albuminsa Onnellinen mies julkaistiin vuonna 2015.
Pariskuntana Pihlaja ja Klotz ovat olleet jo pitkään tuttu näky useissa tapahtumissa, kesä- ja joulukonserteissa, hyväntekeväisyystapahtumissa ja muissa tilaisuuksissa. Heidän pyyteetön ja omistautunut suhtautuminen kaupungin kulttuurielämää kohtaan on ollut monen tilaisuuden onnistumisen edellytys.
Viime vuosina Pihlajaa ja Klotzia on nähty ja kuultu myös teatterin lavalla. Tänä vuonna ensi-iltansa saaneessa Uudenkaupungin teatterin Mannapuuroa ja mansikkaa -näytelmässä on Klotzin sovittama musiikki ja heidät nähdään yhdessä myös lavalla näyttelemässä.
Kulunut vuosi on ollut poikkeusvuosi myös kulttuurialalle. Pihlaja ja Klotz ovat silti tarjonneet yleisölle lohdutusta ja iloa taiteensa avulla. He järjestivät keväällä muun muassa sosiaalisessa mediassa seitsemän Olohuone-live -konserttia, joilla oli yhteensä jopa yli 10 000 katsojaa.
Lisäksi Pihlajan ajatuksesta Crusellissa järjestetyn avoimen Toivontuoja-taidenäyttelyn tuotot päätettiin ohjata Mannerheimin lastensuojeluliiton paikallisyhdistykselle.
Vuoden kulttuuritekopalkinto myönnetään saman tai edellisen vuoden aikana toteutuneelle tapahtumalle tai teolle, jolla on pysyvää vaikutusta uusikaupunkilaiselle tai vakkasuomalaiselle kulttuurielämälle. Palkinto myönnetään teolle, joka ei ole välttämättä saanut runsasta julkisuutta.
Palkinto on tunnustus vapaaehtoisesta kulttuurin alan hyväksi tehdystä työstä. Kunniakirja ojennetaan vuosittain aina kaupungin itsenäisyyspäivän juhlassa, joka tänä vuonna toteutettiin videoituna.
Fakta
Vuoden kulttuuritekopalkinnon saajat eri vuosilta:
2003 Leila K. Tuominen, vakkasuomalaisia pitokokkeja ja -ruokia esittelevästä teoksestaan
2004 Petri Hatakka, Kesän Soundi -musiikkitapahtuman järjestämisestä
2005 Kerttu Aaltosen nukketeatteri Piironginlaatikko
2006 Pytinkien paris -puutalotapahtuma
2007 Sirke Ruikkala ja Teresa Sinisalo lastenmusikaalin tuottamisesta
2008 Pyhämaan suviteatteri
2009 Valto Vaalikivi, Lasten ja nuorten kuvataidebiennaalin järjestämisestä
2010 Pyörteitä-hanke ja sen ohjaajat
2011 Kulttuuriohjaaja Rauno Melos
2012 FK ja harmonikansoitonopettaja Marja-Liisa Santala, lastenkulttuurin eteen tehdystä mittavasta työstä
2013 Vakka-Suomen veteraanitietoa talteen ry, kotiseutukulttuurityöstä
2014 Raija ja Pentti Nokkala, elämäntyöstä teatterin ja kuvataiteen hyväksi
2015 Matti Jussila, kotiseutukulttuurin eteen tehdystä työstä
2016 Rainer Tähtinen, kirjallisesta työstä
2017 Anitta Mäkelä, pitkästä musiikkikasvatustyöstä
2018 Mieskuoro Laulu-Veikot
2019 Puupaatei Pakkahuoneel –tapahtuman järjestäjät.
