Asukkaat keskittyvät keskustaajamaan

0
Vaikka loskaisena iltapäivänä kaupunki näyttää rauhalliselta, ovat uusikaupunkilaiset keskittyneet yhä enemmän keskustan tuntumaan.

Uudenkaupungin asukkaat ovat keskittyneet yhä enemmän kaupungin keskustan tuntumaan. Tuoreet väkilukutilastot osoittavat, että Kalannin, Lokalahden ja Pyhämaan asukasluvut ovat olleet tasaisessa laskusuunnassa viimeiset vuodet.

Uudenkaupungin asukasluku on vuoden alun tilastojen mukaan tasan 15 400. Lukema on ollut pienessä nousussa syksystä lähtien.

Kaupunginjohtaja Atso Vainio muistuttaa, että lyhyellä tähtäimellä kaupungin asukaslukuun vaikuttavat etenkin opiskelijoiden muutto pois ja autotehtaan tilanne.

Kaupungin asukaslukua voi verrata melko samankokoisiin seutukaupunkeihin, joilla on sama etäisyys isompaan kasvukeskukseen. Sellaisia ovat esimerkiksi Raahe, Loimaa, Kauhajoki, Jämsä ja Huittinen.

– Viimeisen kymmenen vuoden ajan seutukaupunkien asukasluvut ovat olleet laskussa. Näistä edellämainituista verrokkikaupungeista olemme selviytyneet parhaiten, Vainio sanoo.

Vuonna 2018 laaditun strategian mukaan Uusikaupunki tavoittelee yli 20 000 asukkaan määrää vuoteen 2030 mennessä. Keväällä valitaan uusi valtuusto, jonka kanssa strategiaa päivitetään.

– Silloin katsotaan, ovatko tehdyt linjaukset edelleen perusteltuja ja kuinka paljon voidaan vaikuttaa mihinkin. Miten esimerkiksi sivistys- ja hyvinvointikeskus etenee? Missä määrin se alkaa vaikuttaa pito- ja vetovoimaan? Alkaako se vaikuttaa vasta, kun se on valmis vai jo aikaisemmin, Vainio kysyy.

Vainio muistuttaa, että mitään ei tapahdu sormia napsauttelemalla. Sihyn lisäksi kaupungin vetovoimaan ja kilpailukykyyn vaikuttavat myös esimerkiksi Alisenkadun ehostus, Kaupunginlahden ympäristön kunnostus ja radan sähköistäminen.

Koko Uudenkaupungin asukasluku on 15 400, joista 334 asuu asuntoloissa tai hoitolaitoksissa, eikä heitä ole siksi tilastoitu mihinkään tiettyyn asuinalueeseen.

”Vanhan Uudenkaupungin” asukasluku oli vuoden 2020 lopussa 9 564, mikä on 83 enemmän kuin vuoden 2016 lopussa. Tosin kaksi vuotta sitten lukema oli 9 740.

Vuonna 1969 Uuteenkaupunkiin liittyneen maalaiskunnan alueella elää nykyisin 760 asukasta, mikä on kymmenen enemmän kuin neljä vuotta aikaisemmin.

Sen sijaan Kalannin asukasluku on laskenut 3 381:stä 3 190:een. Lokalahden asukasluku on tippunut 1 010:stä 962:een ja Pyhämaan 596:sta 568:aan.

Kalannin, Lokalahden ja Pyhämaan kehitys on Vainion mukaan huomattu.

– Esimerkiksi Kalannin kohdalla on osin huolestuttava näkymä, kun väkiluku on laskenut suhteellisen paljon. Se on kuitenkin suurin alue keskikaupungin jälkeen asukasluvultaan.

Vainio muistuttaa, että Kalannin sijainti on hyvä ja alueelta löytyy merkittävästi yritystoimintaa.

– Kun seuraavaa strategiaa päivitetään, on tarpeen kirkastaa tavoitteet kehysalueiden suhteen. Mitä voidaan tehdä, että estetään näivettyminen, mitä jonkin verran on jo tapahtunut.

Kun alueet jaetaan pienempiin, on yksi muuttovoittoisista alueista Hakametsä–Salmi–Sanno, jossa asuu 2 224 asukasta. Vuoden 2016 lopussa alueella asusti 2 075 ihmistä.

Kasvu selittyy ainakin osittain Salmelle rakennetuilla rivitaloilla, mutta myös työperäisellä maahanmuutolla, josta suuri osa on keskittynyt Hakametsään.

– Ulkomaalaistaustaiset ihmiset haluavat usein muuttaa lähelle toisia samasta maasta tulleita. Sama juttu oli esimerkiksi suomalaisilla Ruotsissa. Tietysti olisi toivottavaa, että maahanmuuttajat sijoittuisivat mahdollisimman tasapuolisesti eri puolille kaupunkia, eri asuinalueille, työpaikkoihin ja kouluihin, Vainio toteaa.

Autotehtaan työntekijöistä moni pendelöi Turusta. Heistä osa on houkuteltavissa kaupunkiin.

– Tieto kulkee somessa. Tänne muuttaneet kertovat kokemuksiaan, minkälaista Uudessakaupungissa on, niin suomalaiset kuin ulkomaalaisetkin, Vainio tietää.

Muita asukaslukuaan kasvattaneita alueita ovat olleet ainakin Sorvakko–Ykskoivu–saaristo (nyt 910) ja Vohdensaari–Tammio–Haukharja (270).

Väkiluku on vähentynyt esimerkiksi Kalannin (1104) ja Lokalahden (307) keskustoissa ja alueilla Ruokola–Kurjensuo (308), Elkkyinen–Suurikkala–Maurumaa (640) ja Halola–Petes–Lahti–Kytämäki (403).

 

Hakametsä on nuorten alue

  • Uusikaupunki on tilastoissa jaettu vanhojen kuntien lisäksi 25 pienalueeseen, joista asukasluvultaan suurin on Ketunkallio–Janhua–Santtio–Hiu 3681 asukkallaan. Seuraavaksi suurimmat ovat Keskusta–Pietola–Kainpirtti (2 441) ja Hakametsä–Salmi–Sanno (2 224).
  • Pienimmät alueet ovat Lyökki–Korsaari–Putsaari (46) ja Pitkäluoto–Varanpää (52), joiden molempien asukasluvut ovat olleet pienessä nousussa. Myös Lepäisten (60) asukasmäärä on noussut muutamalla parin vuoden takaisesta.
  • Suuremmissa alueissa suurin ikäryhmä on yhtä poikkeusta lukuun ottamatta 60–80-vuotiaat. Kalannissa 40–60-vuotiaita on hieman enemmän.
  • Pienalueista Hakametsä–Salmi–Sanno erottuu tilastoista, sillä siellä suurin ikäryhmä on 20–40-vuotiaat, joita on 660.

 

Työikäisten muunkielisten miesten osuus korostuu

  • Uudenkaupungin suurin ikäryhmä on 70–74-vuotiaat, mutta autotehtaan vaikutus näkyy työikäisten luvuissa. Erityisesti nuorten aikuisten kohdalla miehiä on huomattavasti naisia enemmän.
  • Kun vielä 15–19-vuotiaiden ikäryhmässä naisia on enemmän (371–356), on siitä eteenpäin aina 60 ikävuoteen asti Uusikaupunki miesvoittoinen.
  • 20–24-vuotiaita naisia on kaupungissa vain 222, kun miehiä on 356. 30–34-vuotiaita miehiä on peräti 514, kun naisia on vain 352.
  • Sukupuolijakauma kääntyy naisvoittoiseksi vasta yli 60-vuotiaissa. Yli 90-vuotiaita naisia oli vuoden alun tilastojen mukaan 161 ja miehiä 65. Yli 100-vuotiaita naisia on kymmenen, miehiä ei yhtään.
  • Muunkielisten osuus on suurin 30–34-vuotiaissa. Heistä 109 on miehiä ja 59 naisia. Yli 60-vuotiaita muunkielisiä miehiä on kaupungissa vain 25 ja naisia 29.
  • Kaikkiaan Uudessakaupungissa asuu 1020 muunkielistä eli heidän osuutensa väestöstä on 6,62 prosenttia.

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here