Kaikki peuranmetsästysluvat tulevat käytettyä

0
Valkohäntäpeurakanta on Uudenkaupungin alueella yhä hyvin vahva lisääntyneestä metsästyksestä huolimatta.

Vaikka peuranmetsästyskautta on vielä jäljellä kuukauden verran, uskoo Kalannin seudun riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Osmo Luotonen vakaasti, että kaikki kaatoluvat tulevat valkohäntäpeurojen osalta käytetyiksi.

– Meillä oli tälle kaudelle valkohäntäpeuran metsästyslupia 566 ja niistä on nyt käytetty 523. Loput jäljellä olevat luvat ovat kaikkien seurojen yhteiskäytössä, joten olen varma, että saamme koko kiintiön täytettyä, totesi Luotonen.

Lisääntyneestä metsästyksestä huolimatta peurakanta näyttää vain vahvistuvan Kalannin seudun riistanhoitoyhdistyksen alueella ja tämä näkyy esimerkiksi kolaritilastoissa.

– Kun vuonna 2019 meidän toimialueella kirjattiin 120 tieliikenneonnettomuutta, joissa toisena osapuolena oli hirvieläin, siis hirvi, valkohäntäpeura tai metsäkauris, niin viime vuonna näitä onnettomuuksia tapahtui peräti 140, kertoi Luotonen.

Ylivoimaisesti eniten tapahtuu peurakolareita. Tilastoiduissa 140 liikenneonnettomuudessa kuoli viime vuonna peuroja 98.

– Tähän on mielestäni suhtauduttava todella vakavasti, sillä hirvieläinonnettomuuksissa myös ihmisten terveys ja henki ovat vaarassa, aineellisten vahinkojen lisäksi, painotti Luotonen.

Hän esittääkin pohdittavaksi ajatusta metsästyksen keskittämisestä onnettomuusherkille alueille.

– Alkukaudesta olisi mahdollista keskittää metsästys ruokintapaikoille, mitkä sijaitsevat lähellä tunnettuja hirvieläinkolarikohteita ja niin, että kyseisillä paikoilla saisivat kaikki seurojen jäsenet metsästää ja metsästys olisi päivittäistä. Näin olisi mahdollista karsia tehokkaasti maanteiden lähistöllä liikkuvia laumoja, pohti Luotonen.

Hirvenmetsästyksen osalta kausi on jo päättynyt. Kalannin seudun riistanhoitoyhdistyksellä oli käytössä 76 hirvenkaatolupaa ja luvista tuli käytettyä 67.

– Alueen ongelmana on kannan vääristyminen, eli uroksia on enemmän kuin naaraita. Ja kun naaraita on vähemmän, on myös vasoja vähemmän. Tilanteen korjaantuminen vie pari vuotta ja meidän on hyvin tarkkaan harkittava metsästyslupien käyttöä, erityisesti ns. pankkilupien osalta, selvitti Osmo Luotonen.

Koska hirvikannan koosta ei koskaan voida olla täysin satavarmoja, on osa anotuista metsästysluvista pankkilupia, eli lupia, jotka käytetään mikäli näyttää siltä, että hirvikanta on selvästi arvioitua suurempi.

– Tänäkin syksynä kokoonnuimme seurojen edustajien kanssa pari kertaa metsästyskauden aikana ja keskustelimme kannan koosta ja lupien käytöstä. Nykyisen ajatusmaailman mukaan kaikkia myönnettyjä metsästyslupia ei tarvitse käyttää, eikä käytetä, ellei eläinkanta sitä varmasti kestä, painotti Luotonen.

Kalannin seudun riistanhoitoyhdistyksen alueella hirvikannan sopivana kokona pidetään sataa eläintä.

Vaikka Kalannin alueella liikkuukin pari sutta, ei niistä nyt ole ollut harmia metsästäjille tai kotieläinten omistajille.

– Toki syötyjä peuran ja kauriin ruhoja löytyy ruokintapaikkojen lähettyviltä, mutta näillä susilla on sen verran laaja reviiri, että harvemmin ne ihmisten tielle osuvat, totesi toiminnanohjaaja Osmo Luotonen.

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here