Kari Takko käytännössä asuu mökillä Pyhämaassa

0
Kari Takko saksanpaimenkoiriensa Padan ja Maskin kanssa Makean veden altaan rannassa. Kuvan kilometripylvään toivat isännälle 50-vuotislahjaksi vanhat pelikaverit Pekka Järvelä, Esa Keskinen ja Risto Jalo.

Kovinkaan moni nykypäivän nuorista uusikaupunkilaisista jääkiekonharrastajista ei pysty antamaan vastausta kysymykseen kotikaupunkinsa kautta aikojen menestyksekkäimmästä ja samalla myös tunnetuimmasta jääkiekkoilijasta.

Sen verran voi auttaa, että on turha tarjota sen enempää Kluuskereita , Virtaloita kuin Santasiakaan , ei Lasse Lindbergiä , eikä edes Jarmo ”Maukka” Kuusistoa .

Oikea vastaus on Kari Takko , jonka juuret ovat vahvasti uusikaupunkilaisessa maaperässä. Takon talo sijaitsi ainakin viiden sukupolven ajan Pyhämaassa, Karin isä Reijo varttui Kalannin Ruonanperässä ja Viipurista evakkoon vuoden ikäisenä lähtenyt äiti puolestaan Uudenkaupungin keskustassa.

– Ostimme vaimoni Kirsin kanssa vuonna 1989 mökkitontin Makean veden altaan rannalta ja sinne rakennetussa Kirskarissa olemme asuneet suurimman osan vuodesta aina 2016 lähtien. Meillä on toki edelleen asunto myös Porissa ja ainakin toistaiseksi olemme siellä edelleen myös kirjoilla, Uudenkaupungin Sanomat poikkeukselliseen aikaan eli uudenvuodenaattona vastaanottanut Takko selvittää.

– Uusikaupunki on minulle lapsuudesta erityisen rakas paikka, missä vietin käytännössä kaikki kesäni. Joskus tulin sinne jopa mopolla Porista asti. Jos en ollut mökillä Pirkholmassa, niin aika meni kaupungissa äidin vanhempien luona. Sieltä Pohjoistullinkadulta oli hyvä näkymä Uudenkaupungin jalkapallokentälle ja aika usein olin mukana myös harjoituksissa. Niistä ajoista asti tuttuja ovat esimerkiksi Kuusiston Maukka ja Lindbergin Lasse, hän jatkaa.

Kerrattakoon, että Kari Takko on syntynyt kesäkuussa 1962, Jarmo Kuusisto huhtikuussa 1961 ja Lasse Lindberg huhtikuussa 1962.

– Uudessakaupungissa on edelleen myös runsaasti sukulaisiani ja isäkin muutti takaisin kotikonnuilleen heti jäätyään eläkkeelle Länsi-Porin lukion rehtorin tehtävistä. Hänellä on asunto Janhualla. Isä täytti juuri 80 ja syntymäpäivän kunniaksi lähdettiin oikein pikkubussilla katsomaan Lukon ja Ässien peliä Raumalle. Ikävä kyllä se päättyi 7–0 kotijoukkueen hyväksi, Takko virnistää.

Kari Takko sanoo viihtyvänsä Pyhämaan mökillään – sen nimi tulee sanoista Kirsi ja Kari ja – erityisen hyvin kahdesta syystä. Ensimmäinen niistä on lapsuus, toinen luonto. Hän ei epäröi sanoa, että tuntee seudun jopa Poria enemmän omaksi kodikseen.

– Välillä tuntuu ikävä kyllä siltä, että kaikki täkäläiset ihmiset eivät edes tajua, millainen helmi Uusikaupunki on. Sitä tulee ajatelleeksi joka ikinen kerta, kun ajelee Pyhämaasta kaupungin keskustaan ja bongaa ihmisten tienpieleen heittämiä roskia. On suorastaan uskomatonta, ettei sitä kaljatölkkiä tai hampurilaisravintolan pussia voida viedä roskikseen asti, vaan ne on pakko heittää ulos auton ikkunasta.

Pitkällä ja komealla peliurallaan 104 A-maaottelua, 406 SM-liigapeliä, 146 NHL-peliä ja 118 Ruotsin Elitserienin ottelua pelannut ja kahdesti SM-liigan parhaaksi valittu Kari Takko, jääkiekkoleijona numero 179, on työskennellyt vuodesta 2000 lähtien NHL-seura Dallas Starsin organisaatiossa.

Viime vuodet hän on ollut seuran Euroopan kykyjenetsinnän päällikkö ja siinä ominaisuudessa ovat myös nuorten MM-kisat tulleet hyvinkin tutuiksi.

Tänä vuonna Takko sai kuitenkin seurata MM-kisojen etenemistä niinkin poikkeuksellisessa paikassa kuin mökkinsä sohvalla televisioruudun kautta. Tätä haastattelua tehtäessä hän linjasi, että Suomella on koossa niin paljon lahjakkuutta, että mitä tahansa on lupa odottaa.

– Minulla on vahva tunne siitä, että pikkuleijonat ovat loppuottelussa. Jos emme ole vähintään pronssipelissä, ovat kisat osaltamme paha pettymys. Mitalista pelaaminen on ehdottomasti minimitavoite, tiivisti Takko.

Päivitimme Kari Takon kanssa MM-kisojen tapahtumat vajaata viikkoa myöhemmin eli loppiaisena. Vanhan pelimiehen äänessä huokuu selvää tyytyväisyyttä, kun hän palaa tapahtumiin kaukalossa.

– Viimeistään puolivälieräottelu Ruotsia vastaan osoitti, että Suomi oli oikealla tiellä. Se oli numeroiden valossa tiukka peli, mutta tosiasiassa Suomi vei sitä ensin kuopasta noustuaan, miten halusi.

– Uskallan väittää, että olimme parempia myös välierässä Yhdysvaltoja vastaan, mutta terävyys ja yksilötaito ratkaisivat lopulta voiton jenkeille. Voittoon tarvittiin lopulta onnekas maali, mutta niinhän se on, että hyvillä on yleensä mukana onneakin. Suomi olisi tarvinnut puolestaan peliinsä lisää leveyttä.

Kolmannesta sijasta Suomi taisteli Venäjän kanssa.

– Pronssiottelussa venäläiset lähtivät vahvasti liikkeelle henkilökohtaisten taitojensa turvin, mutta kun Suomi taas heräsi, alkoi vastustajan perisynti eli haluttomuus taistella tilanteet loppuun näkyä. Kun Suomi sitten juhli pronssimitaleita, näki venäläisten naamoista, että olisi sittenkin kannattanut painaa.

MM-kisat olivat Suomelta kaiken kaikkiaan Takon mielestä loistava saavutus.

– Joukkue oli paitsi taidokas myös yhtenäinen. Niille kavereille voi ennustaa hyvää tulevaisuutta, Takko ynnää.

Asko Tanhuanpää

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here