Maahanmuuttajakoordinaattori Lea Myllymäellä ei ole koskaan kahta samanlaista työpäivää. Hänen työhönsä kuuluu muun muassa oleskelulupa-asioiden neuvontaa, työvoimaviranomaisten ja Kelan kanssa asiointia tai vaikkapa perunan keitossa tai sähköhellan käytössä ohjeistamista.
– Aloitin maahanmuuttajakoordinaattorina toukokuussa 2018. Käytännössä työni on byrokratian ja arjen käytäntöjen opettamista sekä muiden ihmisten neuvomista maahanmuuttajan kohtaamisessa, Myllymäki kertoo.
Ennen kuin Myllymäki valittiin kaupungin maahanmuuttajakoordinaattoriksi, hän toimi Ykköskoti Ketunkallion ja Salmenkallion johtajana.
Sitä ennen hän oli viiden vuoden ajan Raision koulutuskeskus Timalissa kuraattorina ja opettajana maahanmuuttajien Koto-koulutuksissa, ammatillisessa opetuksessa ja eri hankkeissa.
– Nykyiseen työnkuvaani kaupungilla kuuluu neuvottelu eri tahojen kanssa sekä tiedon etsiminen ja opastaminen. Teen yhteistyötä muun muassa Maahanmuuttovirasto Migrin, entisen Maistraatin eli Digi- ja väestötietoviraston, eri maiden konsulaattien, Te-toimiston, Ukipoliksen, sosiaalipalveluiden, Kelan, Novidan ja seurakunnan kanssa, Myllymäki luettelee.
EU:n alueella on vapaa liikkuvuus, mutta kolmen kuukauden oleskelun jälkeen on rekisteröidyttävä Maahanmuuttovirastoon. Ihminen rekisteröidään Suomeen, jos hänellä on osoittaa työpaikka tai jo valmiiksi varoja, joilla hän voi elättää itsensä.
Kaupunkiin tulevia auttavat Myllymäen lisäksi myös esimerkiksi Perhelinja ja Mannerheimin lastensuojeluliitto.
– Heidän kauttaan on saanut esimerkiksi kotiäitien suomenkielen opetusta tai on voinut osallistua Ystäväksi kotiäidille -toimintaan, Myllymäki lisää.
Kaupunki saa Maahanmuuttovirastosta tiedon, jos tänne sijoitetaan pakolaisia. Kaupungissa on Myllymäen mukaan kaksi pakolaisperhettä eli pakolaisen statuksella Uuteenkaupunkiin tulleiden ihmisten määrä on laskettavissa kahden käden sormilla.
– Pakolaiset ovat tulleet aluksi Suomeen jollekin toiselle paikkakunnalle. Sitten he ovat muuttaneet työn perässä Uuteenkaupunkiin. Uusikaupunki on heille toissijainen muuttokunta ja siksi autan nyt heitä myös perheenyhdistämishakemusten teossa, Myllymäki kuvailee.
Jos maahanmuuttaja tulee paikkakunnalle töihin ilman pakolaisstatusta, niin hänestä ei erikseen kaupungille Maahanmuuttovirastosta ilmoiteta.
– Ja näin sen kuuluisi mennäkin. Suurin osa tietooni tulleista maahanmuuttajista tulee kansalaisopiston kielikoulutuksen kautta, Myllymäki lisää.
Suurin osa paperiasioista hoituu sähköisen asioinnin kautta, mutta Digi- ja väestötietovirastossa on maahanmuuttajan käytävä kasvokkain. Silloin edessä on reissu Raumalle.
– Pääasiointikielenäni on englanti, mutta käytän myös verkon tulkkipalveluita. Välillä maahanmuuttajalla on mukanaan oma tulkki, Myllymäki kertoo.
Myllymäen mukaan suuri osa Suomeen työperäisenä maahanmuuttajana tulleista on korkeakoulutaustaisia. Hän siis neuvoo heitä omien tutkintojensa tunnustamisessa. Tutkinnot vahvistetaan opetushallituksen tai vaikkapa Turun yliopiston kautta.
– Korkeakoulutetuille riittää yleensä yksi tapaamiskerta kanssani. Käyn heidän kanssaan läpi oikean asiointipolun ja sen jälkeen he osaavat hoitaa omat paperinsa eteenpäin. Tönin ihmisiä työkseni oikeaan suuntaan, Myllymäki sanoo.
Toisinaan hänellä on pitkäaikaisia maahanmuuttaja-asiakkaita, jotka saavat useita päätöksiä esimerkiksi Kelalta ja muista palveluista.
– He saavat päätöksensä Suomeksi, eivätkä ymmärrä papereiden sisältöä. Haemme mahdollisesti muutosta päätöksen sisältöön ja asioimme eri maiden vakuutuslaitosten kanssa. Voi olla tilanne, että mahdollinen sosiaaliturva maksetaankin jonkin muun maan kuin Suomen varoista, Myllymäki lisää.
Uuteenkaupunkiin muuttavat tulijat puhuvat äidinkielenään eniten venäjää tai viroa, mutta arabian, darin, farsin, kurdin ja thain sekä eurooppalaisten kielten puhujia saapuu myös. Kaupungissa on tällä hetkellä vajaat tuhat vieraskielistä asukasta. Heistä Myllymäen asiakkaina on nyt noin 150.
– Luvut osoittavat sen, että osalla maahanmuuttajista menee tosi hyvin. Palvelun tarve ei ole niin suurta kuin voisi luulla. Moni heistä haluaa jäädä tänne, koska kaupungissa on rauhallista ja turvallista.
– Ne, jotka päätyvät poismuuttoon, kertovat syyksi sen, ettei kaupungista löydy oman kielialueen ihmistä esimerkiksi kotona olevan puolison seuraksi, Myllymäki kuvailee.
Fakta
Eniten kansalaisuushakemuksia Irakista
Tänä vuonna Suomen kansalaisuutta hakeneiden kärjessä ovat Irakin lisäksi entisen Venäjän federaation alueen kansalaiset sekä ruotsalaiset, somalit, virolaiset, afganistanilaiset, thaimaalaiset sekä Syyrian ja Ukrainan alueelta tulleet.
Vähiten kielteisiä kansalaisuuspäätöksiä saavat Ruotsin, Viron, Thaimaan ja Ukrainan kansalaiset.
Tänä vuonna Suomen kansalaisuutta oli joulukuun alun tilastojen mukaan hakenut yli 5100 naista ja yli 4700 miestä.
Kansallisuutta hakeneista myönteinen päätös on tänä vuonna joulukuun alkuun mennessä annettu yli 8600 kertaa ja kielteinen yli 1200 kertaa.
Samalla aikavälillä Suomesta on karkotettu yli 1800 henkilöä ja käännytetty liki 1700.
Suurin osa näistä on Venäjän federaation, Irakin, Ukrainan, Romanian tai Uzbekistanin kansalaisia.
Kansalaisuuden saaminen edellyttää vähintään tyydyttävää suomen tai ruotsin kielen taitoa, nuhteettomuutta ja luotettavasti todistettua henkilöllisyyttä.
Lähde: Maahanmuuttovirasto Migri
Kulttuurieroja ja vieraita keittiötermejä
Suomalainen sosiaalijärjestelmä on monelle ulkomaalaiselle vieras. Lea Myllymäen mukaan edessä voi olla tilanne, jossa maahanmuuttajan kotikielessä ei ole sopivia sanoja esimerkiksi eläkkeelle tai verolle siinä mielessä, mitä ne Suomessa tarkoittavat.
Myös arjen asiat saattavat kaivata käytännön opastusta.
– Eräs maahanmuuttajaäiti tarvitsi ohjeita käytyään neuvolassa. Hänelle oli siellä kerrottu, että vauva voisi aloittaa kiinteiden syömisen ja se kannattaisi aloittaa perunasta. Hän ei ollut eläessään syönyt tai valmistanut perunaa, koska hänen kotimaassaan syötiin sen sijaan riisiä. Opettelimme siis yhdessä perunan keittämistä ja siitä valmistettavia ruokia, Myllymäki kertoo.
Myllymäen mukaan moni maahanmuuttaja ihmettelee myös sähköhelloja, koska he ovat kotimaassaan tottuneet käyttämään kaasuliesiä.
