Kaupungissa on useampia kotouttamista edistäviä hankkeita, ja palveluja on perustettu nopeaan tahtiin.
Kaksi vuotta sitten työnsä aloittaneella maahanmuuttokoordinaattorilla riittää töitä. Tehtävää alusta lähtien hoitaneen Lea Myllymäen toimenkuva on varsin monipuolinen.
Hänen työhönsä kuuluu yhteistyötä ja asioiden selvittämistä viranomaisten kanssa ja arkista käytännön apua. Meille itsestään selvät asiat ovat vieraasta kulttuurista tuleville uusia ja outoja. (sivu 2)
Kaupungissa asuu noin tuhat vieraskielistä asukasta, joista koordinaattorin palveluja on käyttänyt noin 150 henkilöä.
Kielien kirjo on runsas. Eniten tulijat puhuvat äidinkielenään venäjää tai viroa, mutta joukosta löytyy myös monia harvinaisempia kieliä.
Asukasluotsina Ukipoliksessa maahanmuuttoasioihin paneutunut Granger Simmons painottaa kommunikaation merkitystä. Tulijoiden pitäisi saada paremmin ja useammalla kielellä tietoa palveluista, tapahtumista, koronasuosituksista ja muista arjessa tärkeistä asioista.
Hän on ideoinut muun muassa asuintalojen auloihin digitaalisia näyttöjä, joista tieto on helppo tavoittaa (US 19.12.).
Kaikenlaiset kohtaamisia ja vuoropuhelua parantavat ideat ovat tervetulleita. Nyt korona-aikana kotoutuminen uudelle paikkakunnalle on ollut erityisen haasteellista, kun kokoontumisia ja harrastuksia on rajoitettu.
Maahanmuuton voisi kuvitella nousevan puheenaiheeksi myös kuntavaaleissa. Kunnallisalan kehittämissäätiön (KAKS) vaaliteemoja ruotivassa kyselyssä se oli kuitenkin valtuutettujen listalla häntäpäässä.
Harvalla on tiedossa, että myös maahanmuuttajilla on oikeus äänestää ja olla itse ehdokkaana kuntavaaleissa.