Papanoita ja kakkaroita

0

Keskellä kamalia koronauutisia täytyy kirjoittaa hauskoistakin asioista, kuten pandoista. Nehän ovat söpöjä karhuja, jotka muiden lajitovereidensa tapaan eivät nuku talviunta.

Mutta niillä on aivan kummallinen, talvinen tapa. Ne hierovat itsensä hevosenlannalla korvia myöten. Lannan pitää olla tuoretta, vanhat kakkarat eivät kelpaa.

Kiinan tiedeakatemian tutkija Fuwen Wei selvitti pandojen lantakylpyjä kymmenen vuotta ja salaisuus selvisi. Hevosen lannassa on lämpöä tuottavaa kemikaalia, beetakaryofylleenia, se toimii samalla tavalla kuin apteekin lämpögeelit kipeitä lihaksia varten.

Lanta auttaa pandaa kestämään kylmää. Onneksi me ihmiset voimme ostaa lämpimiä vaatteita, ettei tarvitse kerätä hevosten pullia talven varalle. Jutusta ei käynyt selville, miten paljon pandojen asuinalueella Kiinassa on hevosia.

Mutta hyvä partiolaistenkin on tietää, mitä tehdä, jos joutuu yllättäen pakkaseen. Hevosen kakkaroita voi käyttää lämpimiksi. Eikä maksa mitään.

Tästä tuli mieleeni toinen juttu eläinten tuotoksien hyödyllisyydestä. Grönlannissa järkytyin hyttysistä. Mieleeni ei ollut tullutkaan siellä olevan itikoita, sillä uskoin ilmaston olevan niin kylmää, etteivät itikat elä. Mutta jo lentokoneessa matkustajille jaettiin hyttyshatut, jotta selviäisimme hengissä lyhyen matkan koneelta lentoaseman suojaan.

Lapin hyttyset ovat lastenleikkiä näiden hirviömäisten itikkaparvien rinnalla. Lähtiessämme patikoinaan kauhistelin, miten aion selvitä tässä hyttyslandiassa, mutta minulle vakuutettiin, että älä huolehdi, kohta ne katoavat.

Jatkaessamme matkaa niin yks kaks itikkaparvet hävisivät kuin maastossa olisi näkymätön seinä. Miksi ihmeessä? – Tästä alkaa lampaiden hoitoalue, opas sanoi.

Minä jäin funtsailemaan, että onhan meillä Suomessakin lampaita, mutta kukaan ei ole hoksannut niiden suojaavan hyttysiltä. Voisimme kehitellä luomuhyttyssuojan päkäpäävirtsasta ja saisimme viettää ihania kesäiltoja kaikessa rauhassa.

Me pidämme kakkaroita ja papanoita epämiellyttävinä, mutta hailuotolainen taiteilija Anneli Rapinoja tekee jäniksen papanoista taide-esineitä ja helmikoruja. Helsinkiläisessä galleriassa näin upean kattokruunun, tyyliltään arvokkaan kustaviaanisen.

Koko komeus oli tehty pelkistä papanoista. Nehän ovat kiinteitä, söpöjä palleroita, eivät haise eivätkä tahraa. Kotikanin omistajakin voi alkaa papanataiteilijaksi, maalata ”helmet” ja antaa ekologisia lahjoja.

Toivotan hyvää mieltä ja ennakkoluulotonta mieltä vuoden alkajaisiksi.

Pirkko Arstila

toimittaja freelancer

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here