Seurakunnassa otettiin digiloikka

0
Paula Pöntisen arki näyttää usein tältä. Ryhmien kokoontumiset hoidetaan etänä.

Uudenkaupungin seurakunta ei ole ollut poikkeus koronaepidemian aikana. Myös siellä on pitänyt mukautua muutoksiin.

– Paljon on muuttunut ja paljon on vielä miettimistä. Normaalisti asiat tehtäisiin näin, mutta miten ne nyt tehdään, pyörittelee vs. nuorisotyönohjaaja Paula Pöntinen .

Tavallisesti tähän aikaan vuodesta rippikouluryhmät kokoontuisivat yhteen ja odottaisivat jo tulevaa leiriä. Niin on tavallaan nytkin.

– Esimerkiksi perjantaina oli yhden rippikouluryhmän ensimmäinen tapaaminen Teamsissa. Näkee vähän kasvotusten. Samoin isoskoulutukset tehdään etänä pienessä ryhmässä, Pöntinen kertoo.

Teams on monilla työpaikoilla viime vuonna tutuksi tullut viestintäväline, jonka avulla ihmiset voivat keskustella omilta kotikoneiltaan.

Isosia on sen verran vähemmän, että heillä on myös tavallisia tapaamisia.

Rippileiri on monelle tärkeä osa nuoruutta. Koko viikon mittaista leiriä isossa porukassa ei nyt voida järjestää, mutta kokonaan leirejä ei ole hylätty.

– On muutama päivä hiihtolomaviikolla ja toiset pääsiäisen aikaan. On vähän jaettu palasiksi, että saadaan kuitenkin nuorille leirikokemusta, Pöntinen kuvailee.

Rippikoulu on muutenkin kokenut muutosta. Nuoret pääsevät esimerkiksi itse toteuttamaan videoituja jumalanpalveluksia.

– Ne videoidaan ja editoidaan ja näytetään ihmisille. Se on vähän erilaista, mutta nuoret ovat tottuneet tällaiseen ja osaavat käyttää sovelluksia ja kuvata.

Rippikoulua varten pitää käydä tietty määrä jumalanpalveluksissa ja muissa kirkollisissa tilaisuuksissa. Nyt niihin ei pääse fyysisesti.

– Rippikoululaiset voivat osallistua jumalanpalveluksiin striimattuna. Heiltä kysytään muutama kysymys, joilla kartoitetaan, että on oikeasti katsonut tilaisuuden, Pöntinen sanoo.

Nuoret täyttävät nykyisin sähköisen rippikoulukortin, johon kerätään suorituksia jumalanpalveluksista ja muista seurakunnan tilaisuuksista.

– Sähköinen rippikoulukortti on helpompi. Se ei joudu takataskussa pesukoneeseen, Pöntinen naurahtaa.

Kuten jo aiemmin paperisten korttien kanssa, tilaisuuksien paikkakunnilla ei ole merkitystä, joten rippikoulun käyminen on jopa helpompaa, kun ei tarvitse liikkua tai pyytää kyytiä mihinkään.

Myös ulkoa oppimista on edelleen. Pöntinen kertoo, että verkosta löytyy pelejä, joiden avulla on helppo virkistää muistiaan, jos Isä meidän -rukous ei muistu mieleen.

Digiloikka on tarkoittanut seurakunnan henkilökunnalle omien taitojen päivitystä. Pöntinen oli mukana tekemässä joulun videoituja jumalanpalveluksia, joita lähetettiin neljästä eri kirkosta.

– Jokaisesta kappeliseurakunnasta oli oma tilaisuutensa. Pääsi seuraamaan omasta kotikirkosta jumalanpalvelusta, vaikka ei paikalle päässytkään. Seuraajia oli myös paljon muualta Suomesta.

Lisäksi seurakunnalla oli Facebookissa oma joulukalenteri ja konsertteja ja jumalanpalveluksia on lähetetty keväästä lähtien videoyhteyksin.

Seurakunnalla on nuorten hallitus, joka pyrkii löytämään nuoret sieltä, missä nuoret ovat. Nuoria ei välttämättä tavoiteta Facebookista tai Instagramista.

– Tällä hetkellä se näyttäisi olevan TikTok, joten sinne mennään, Pöntinen sanoo.

Vinkkejä uusiin keinoihin haetaan seurakunnassa koko ajan.

– Me seuraamme, mitä muut ovat keksineet ja mitä voisi keksiä. Seuraamme facebook-ryhmässä paljon muita seurakuntia ja saamme ideoita ja käytännön vinkkejä, Pöntinen sanoo.

Paula Pöntinen on nuorisotyön lisäksi mukana Kalannin lähetystyössä. Viime vuoden uutuus oli Lähetysseuran ompeluseurat etänä. Ne jatkuvat keväällä ja tällä kertaa yhtä aikaa voi osallistua jopa 50, kun viime vuonna vain 12 pääsi kerralla mukaan.

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here