Harva tulee miettineeksi kahvittelun merkitystä ilmastonmuutoksen näkökulmasta. Arjen ilmastotekoihin tänä vuonna kannustava Maa- ja kotitalousnaiset on nostanut kampanjassaan esille yhden tärkeän kahviin liittyvän paheen, jonka moni voi helposti tunnistaa niin kotona kuin työpaikoilla.
Vuoden ensimmäinen vinkki on paitsi hyödyllinen myös hieman yllättävä: kahvihävikki. Harva tulee ajatelleeksi, miten paljon kahvia tulee valutetuksi viemäriin vuoden mittaan.
Yksikin turhaan heitetty kahvikupillinen kuormittaa ympäristöä yllättävän paljon. 2,5 desin kahvikupilliseen on tarvittu noin seitsemän kappaletta kahvipapuja. Niiden kasvattamiseen puolestaan on käytetty lannoitteita ja 140 litraa vettä.
Poiskaadetun kahvikupillisen vesijalanjälki on kokonaisuudessaan noin 280 litraa. Tiedot ovat peräisin Maa- ja kotitalousnaisten kampanjasta.
Kahvipavut ei ilmesty kaupan hyllylle itsestään, vaan ne on ensin poimittu, rahdattu Suomeen, paahdettu, jauhettu ja pakattu.
Kahvin kaataminen viemäriin on ympäristön kannalta tuhoisaa, mutta myös taloudellisesti järjetöntä.
Ruokahävikin merkitys hiilijalanjälkeen on tiedostettu kauan, ja se alkaa onneksi näkyä. Mediassa oli joulun jälkeen runsaasti vinkkejä ylijääneen ruoan hyödyntämiseen.
Nyt eletään vanhan kansan mukaan härkäviikkoja, joka merkitsee pitkää juhlatonta aikaa. Olipa sitten arki tai juhla yksi tapa estää ruokahävikkiä on suunnitella ostokset ja viikon ruokalista huolellisesti etukäteen. Ja keittää kahvia vain sen verran, kun sitä juodaan.