Uudenkaupungin vesialueilla tutkitaan antibioottiresistenssiä

0
Uudenkaupungin vesialueilta otetaan näytteitä 15 paikasta.

Tähän asti Suomessa on tehty vesialueiden antibioottiresistenssin tutkimuksia vain yliopistojen suurissa tutkimushankkeissa. Nyt tähän on kuitenkin tullut muutos ja tutkimuspalvelua on tarjolla myös pieniin hankkeisiin.

Siispä Uudenkaupungin vesialueilla on päätetty tutkia antibioottiresistenssiä eli selvitetään merialueelta niiden bakteerien määrää, jotka kykenevät vastustamaan antibiootteja.

Tutkimusalueena on koko Uudenkaupungin edustan merialue, mutta samalla selvitetään myös Kasarminlahden alueen tilanne.

– Olemme mukana tutkimuksessa, mutta aloite on tullut kaupunkisuunnittelulta. Mittaukset alkoivat heti tammikuun alussa, Uudenkaupungin veden liikelaitoksen johtaja, vesihuoltopäällikkö Kim Westerholm kertoo.

Ensimmäiset tulokset mittauksista valmistuvat jo tammikuun aikana. Hankkeen aikana selvitetään merialueen tilaa, nostetaan asiaa yleiseen keskusteluun ja jaetaan tietoa siitä, mitä merestä löytyy.

– Vastaavaa ei ole tutkittu aiemmin alueella, koska kyseessä ei ole lakisääteinen tutkimus. Vesi puhdistetaan laitoksessamme mekaanisen, kemiallisen ja biologisen puhdistuksen avulla, mutta hyvästäkin puhdistuksesta tulee ihan varmasti lääkejäämiä läpi, Westerholm lisää.

Mikäli pieniä lääkejäämiä merialueelta esimerkiksi purkuputkien vierestä löytyy, niin on mahdollista, että vesilaitoksella selvitetään, kuinka toimintaa voisi muuttaa.

– Purkuputken kautta puhdistetun jäteveden vastaanottaa meri, jossa on paljon virtauksia. Uudenkaupungin alueella on suhteellisen pieni yhdyskunta, joten en oleta, että suuria jäämiä löytyy. Puhdistamoomme saapuu enemmän teollisuuden jätevesiä kuin yksityisihmisten viemärivesiä, Westerholm summaa.

Mahdolliset lääkeainejäämät eivät Westerholmin mukaan kuvaa tämän hetken toimintaa, vaan paljastavat ehkä ne vuosikymmeniä vanhat synnit.

– Kasarminlahden alueella voi olla vesissä ongelmaa enemmänkin, koska sairaalan jätevesiä ei ole käsitelty aiemmin siten kuin nykyään, vaan ne laskettiin suoraan Kasarminlahteen, Westerholm lisää.

Kaupunginarkkitehti Leena Arvela-Hellén on tehnyt viranhaltijapäätöksen, jonka perusteella hän tilaa laboratorio- ja analyysipalveluita tarjoavalta Resistomap Oy:ltä 15 vesinäytteen tutkimisen. Lisäksi kaupunkisuunnittelu tilaa tutkimukseen liittyvän näytteenoton Lounais-Suomen vesi- ja ympäristökeskus Oy:ltä.

Hankinnan kustannukset jaetaan puoliksi Uudenkaupungin kaupungin ja Uudenkaupungin veden kesken. Hankintojen arvonlisäverottomat kustannukset ovat yhteensä noin 10 00 euroa.

Mikä antibioottiresistenssi?

Suomen luonnonvarakeskus Luken mukaan viime vuosina lisääntynyt antibioottiresistenssi lisää ihmisten ja eläinten sairastavuutta, kuolleisuutta ja myös terveydenhuollon kustannuksia. Kun bakteeri on kehittänyt vastustuskyvyn tietylle antibiootille, ei sitä voida enää käyttää kyseisen bakteerin aiheuttamien infektioiden hoidossa. Luken mukaan antibiootille vastustuskykyisten bakteerien lisääntyminen on yksi ihmisten ja eläinten terveydenhuollon vakavimpia uhkia.

Suomessa antibioottien teho on edelleen Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen (THL) mukaan hyvä. Arvioiden mukaan vuodessa Suomessa kuolee vuosittain vajaat 100 potilasta resistenttien bakteerien aiheuttamiin infektioihin.

THL:n mukaan antibioottien liiallinen käyttö ja väärinkäyttö kiihdyttävät lääkkeille vastustuskykyisten bakteereiden syntymistä ja leviämistä. Näin alun perin tietylle lääkeaineelle herkät bakteerikannat muuttuvat lääkkeiden käytön vuoksi vastustuskykyisiksi kyseiselle lääkkeelle.

THL:n listauksessa todetaan, että antibioottiresistenssiä levittävät esimerkiksi hoitolaitosten puutteet käsihygieniassa, siivouksessa ja hoitovälineiden puhdistuksessa. Antibioottia päätyy ihmisen tai eläimen virtsan kautta vedenpuhdistuslaitoksiin ja sitä kautta mahdollisesti myös ympäristöön.