Kaunis balladi on nimeltään ”En tiedä” . Laulaja-lauluntekijän artistinimi on lyhyemmin Iiris Helpiö. Hän itse säveltänyt ja sanoittanut kappaleensa.
Sovituksesta ja pianosta vastaa monissa tilaisuuksissa Helpiön säestäjänä ja duettoparina nähty ja Musiikkituvan yrittäjä Päivi Kurkilahti . Kalle Klotz on hoitanut puolestaan muut soittimet ja taustalaulun sekä äänittänyt, miksannut ja masteroinut.
– Tämä on siis sataprosenttisesti uusikaupunkilaista tuotantoa, Helpiö-Kilpeläinen toteaa.
Laulut on äänitetty Crusellissa.
– Kalle toi läppärinsä ja mikrofoninsa sinne.
Iiris Helpiö-Kilpeläinen on siis nähty esiintymässä yhdessä Päivi Kurkilahden kanssa Duossa Iiris & Päivi sekä osana turkulaista Just For Fun -a cappella -lauluryhmää. Hän on tuttu myös Uudenkaupungin Teatterin ”Mannapuuroa ja mansikkaa” -musikaalista.
Vaan mikä sai nyt tekemään ja julkaisemaan omaa musiikkia?
– Ei tätä ole sen kummemmin suunniteltu. Laulu vain syntyi. Kokeilimme sitä sitten Päivin kanssa keikoilla. Ajattelimme, että tehdään siitä laulusta meille jonkinlainen markkinointibiisi. Olen paljon lallatellut kitara kädessäni kotona. Siitä se laulu alkoi muotoutumaan.
Nyt julkaistava laulu on rauhallinen balladi, jonka tekstin voisi sanoa käsittelevän parisuhteen epävarmuutta.
Helpiö-Kilpeläinen itse kuvailee laulun olevan välimallin rakkauslaulu, mikä kertoo pitkästä suhteesta, missä aika-ajoin tulee tarkasteltua, roikkuuko sitä vain matkalaisena vai missä sitä mennään.
Sanoituksessa on tekijän mukaan joitain vanhoja sanontoja ja termejä.
– Kuten ”muinainen” ja ”ikuinen” esimerkiksi. En halunnut yhtään muuttaa sanoitusta. Se oli siinä ja on sellainen kuin on. Ei tämä nyt mikään erolaulu ehkä ole. Ennemminkin sellainen monologi.
Jutun kirjoittajan korvaa miellyttivät ilmaisut ”pallo jalassa” ja ”onko mun nurmi vielä vihreä”.
Mitä jatkossa?
– Seuraava työn alla oleva kappale on ehkä laulullisempi ja melodisempi. En nyt tiedä, onko se iloisempi, luonnehtii Helpiö-Kilpeläinen.
– Katsotaan mitä tulee. Jatketaan harjoituksia. On tärkeää, että lauluihin saa oikeanlaisen tunnelman ja niitä on luonteva esittää. Prosessin pitää tapahtua luonnollisesti pakottamatta. Jos tulee melankolista settiä, niin aina voi laulaa iloisempia covereita.
Nyt Iiris Helpiö toivoo, että ”En tiedä” tavoittaisi kuulijoita.
– Ja ehkä poikisi uusia keikkoja, sitten kun taas keikoille voi mennä.
Ari Anteroinen
