Helpottava tieto varmaan kaikille on se, että alustavissa mittauksissa ei Kasarminlahden vesinäytteistä ole löytynyt antibioottiresistenssibakteereja. Asiasta kertoi tutkimuksesta vastaavan Resistomap Oy:n operaatiopäällikkö Jesse Majlander.
– Alustavien analyysien mukaan Kasarminlahden vesinäytteistä ei ole löytynyt jäämiä antibioottiresistenssistä. Jäämät olisivat olleet mahdollisia, koska lahteen laskettiin vuosikymmeniä sairaala-alueen puhdistamattomia jätevesiä, mutta niitä ei siis onneksi ole löytynyt. Toinen asia on sitten mitä löydetään, jos näytteenotto ulotetaan lahden pohjasedimenttiin, totesi Majlander.
Vedenlaadun tutkimukset kuitenkin jatkuvat muilta osin.
Se, että Kasarminlahteen valuu ravinnekuormitusta erityisesti ruopatun Vionojan kautta, ei ole kenellekään mikään yllätys. Ojaan laskee lukuisia ojia Valkiameren laajoilta peltoaukeilta. Lisäksi valuma-alueella on useita pistekuormittajia, kuten vanha kaatopaikka-alue sekä kalankasvattamo.
Tähän Vionojan kautta Kasarminlahteen ja sieltä Matalanpuhtiin tulevaan ravinnekuormitukseen puututaan hankkeessa kosteikkojen avulla.
– Rakennamme tai käytännössä ennallistamme kaksi Kasarminlahden reunassa olevaa kosteikkoa. Kosteikkojen avulla pystytään tasaamaan tulvavesiä ja sitä kautta myös mereen laskevan veden ravinnepitoisuuksia, selvitti kosteikkohanketta vetävä Pekka Alho.
Kosteikkojen rakentaminen alkaa ensi syksynä, heti tämän vuoden pesimäkauden päätyttyä.
– Kosteikot tulevat myös lisäämään luonnon monimuotoisuutta ja tätä suuntausta vielä vahvistetaan laidunnuksen avulla. Laiduntavat eläimet pitävät osaltaan Kasarminlahden rantaviivan avoinna ja hidastavat sen umpeenkasvua, lisäsi Alho.
Alueen asukkaiden suunnalta on kysytty myös mahdollisuutta avata veneväylä Kasarminlahdelta Matalanpuhtiin. Veneellä yhä pääsee nämä kaksi vesistöä yhdistävän salmen läpi, mutta lahdelmat ovat jo nyt hyvin umpeenkasvaneita.
Kaupunginarkkitehti Leena Arvela-Hellen kertoo, että päätöksiä alueen mahdollisista ruoppauksista ei ole tehty. Sen sijaan kaupungilla on vakaa aikomus rakentaa alueelle kaupungin ensimmäinen, esteetön luontopolku.
Luontopolku kiertäisi Kasarminlahden pohjoisreunaa ja polun varrella olisi myös esteetön lintulava lintujen tarkkailua varten. Kasarminlahden alue onkin tunnettu vesilintujen pesimäalue ja muuttolintujen levähdyspaikka. Tälle hankkeelle on tarkoitus hakea sekä julkista että yksityistä rahoitusta.
Hankkeen edetessä myös kaupunkilaisilta on tullut erilaisia ehdotuksia alueen virkistyskäytön lisäämiseksi. Ykskoivun ja monet muut lähialueen asukkaat ovat toivoneet alueelle yleistä uimarantaa.
Ykskoivussa on aikoinaan ollut yleinen uimaranta, mutta se on nykyään hyvin matala ja rehevöitynyt. Nyt pohditaan kyseisen rannan ennallistamista tai mahdollisuutta rakentaa kokonaan uusi.
Kaupunki on saanut toiveen myös koirien uimarannan perustamisesta. Tällä hetkellä Uudessakaupungissa ei ole yhtään julkista koirien uittamiseen sallittua rantaa.
Kolmas toive liitty myös eläimiin, sillä Lokalahdentien varrella sijaitsevan Wasaborgin tallin oma ratsastusseura WaHu on toivonut saavansa hankkeen kautta tukea maastoratsastusreitistön kunnostamiselle.
Kasarminlahden kunnostushankkeen edetessä on tarkoitus myös tutkia näiden aloitteiden toteutusmahdollisuuksia.
– Ja lisää vastaavia ideoita ja toiveita saa meille esittää. Tutkitaan sitten yhdessä mitä voidaan tehdä, muistutti suunnittelija Annakaarina Lamminpää Uudenkaupungin kaupunkisuunnittelusta.
Kasarminlahden alueen vesistön tilan parantaminen ja alueen virkistyskäytön lisäämiseen tähtäävälle hankkeelle on Leader Ravakka myöntänyt avustusta EU:n maaseuturahastosta.
Kasarminlahden kunnostushankkeen tilasta, suunnitelmista ja aloitteista järjestettiin ensimmäinen yleisölle tarkoitettu tiedotus- ja keskustelutilaisuus virtuaalisesti viime viikolla. Parhaimmillaan tilaisuus keräsi linjoille noin neljäkymmentä seuraajaa.