– Hei aikuinen, voisitko antaa minulle vauhtia, kuuluu punapipoisen lapsen kysymys keinusta päiväkodin pihalta.
Ihan jokaisen aikuisen nimi ei ole vielä uudessa paikassa tuttu lapsille. Kaupunki nimittäin avasi tammikuun ensimmäisellä viikolla Santtion Merimetsopolulle uuden Kaunisrannan päiväkodin.
Rakennus on alun perin rakennettu yksityisen päiväkodin käyttöön, mutta kaupunki vuokrasi tilat ja perusti sinne kolmen ryhmän kunnallisen päiväkodin. Vapaana olleet varhaiskasvatuksen hoitopaikat täyttyivät nopeasti ja nyt jokainen 45:stä hoitopaikasta on jo nimetty jollekin lapselle.
– Kaupungin varhaiskasvatuksessa on nyt se tilanne, että hakijoita olisi noin 20 enemmän kuin varhaiskasvatuspaikkoja. Päivähoidon tarve muuttuu kuitenkin liki viikoittain, Kaunisrannan päiväkodin johtaja Anne Leppänen kertoo.
Yksityiselle Touhulan päiväkodille vuonna 2007 valmistuneet tilat siirtyivät marraskuussa kaupungille ja ne taipuivat liki sellaisenaan uudelle päiväkodille.
– Teimme muutostöitä yhden huoneen osalta, koska tarvitsimme henkilökunnalle yhdistetyn taukotilan, varaston ja suunnittelu- ja arviointitilan, Leppänen listaa.
Lapsia tuntuu erityisesti ilahduttavan pihan reunaan kolattu kumpare, josta lasketaan mäkeä pulkalla tai ilman. Yksi lapsi vetää kolmea muuta lasta pulkassa ja muutama juoksee edestakaisin pienten liikennemerkkien kanssa.
Kaunisrannan päiväkotiin on tullut lapsia Merilinnun, Saarniston ja Hakametsän päiväkodeista, mutta sinne on ilmoittautunut myös uusia lapsia, jotka eivät ole aiemmin olleet kaupungin varhaiskasvatuksessa.
– Päiväkodissa on 12-paikkainen alle 3-vuotiaiden ryhmä Loiske. Lisäksi on 21-paikkainen 3–5-vuotiaiden ryhmä Tyrsky sekä 12-paikkainen pienennetty ryhmä Pärske. Päiväkodin työntekijöistä yksi on uusi ja muut työntekijät siirtyivät kaupungin muista yksiköistä. Vakituisia työntekijöitä on kaksi ja loput 8 ovat määräaikaisia, Leppänen laskee.
Pärskeessä on paikkoja erityisen tuen ja tehostetun tuen lapsille. Kaunisrannan päiväkodin vastaava varhaiskasvatuksen opettaja on Miia Uusitalo.
– Kaunisrannan ympäristössä on lapsille hyvin monipuolinen oppimisympäristö. Pääsemme retkelle uimarannoille, venerantaan, Saarniston leikkipuistoon sekä hyville mäenlaskupaikoille. Ympäristö on myös hyvin rauhoittava ja esteetön, Uusitalo summaa.
Kaunisrannassa ei ole eri ikäisille lapsille omia ulkoilupihoja, joten ulkona leikkimistä porrastetaan. Toistaiseksi se on toiminut hyvin.
– Toiveissa on, että saisimme pienen laajennuksen pihaan, jotta lapsilla olisi vielä enemmän tilaa leikkiä. Alle 3-vuotiailla olisi hyvä olla oma piha, Leppänen jatkaa.
Kaunisrannan sisätiloissa on eri ikäluokille omat värikoodatut tilansa. Varhaiskasvatussuunnitelmassa on useita oppimisalueita ja siksi muun muassa taiteen tekemiselle, rakentelulle ja liikunnalle on omat tilansa.
Aistiherkille lapsille tarkoitetusta tilasta on tehty rauhoittava ympäristö, jossa lasten kanssa voi tutkia vaikkapa erilaisia pintoja tai värisävyjä. Rauhallinen tila helpottaa myös esimerkiksi kirjaan keskittymistä.
– Haastattelemme lapsia siitä, minkälaisia leikkejä he haluaisivat leikkiä. Sopivan tilanteen tullen hankimme heidän toiveidensa mukaan lisää kirjoja, palikoita, naamiaisasuja tai muita leluja, Uusitalo kertoo.
Tällä hetkellä erityisen suosittuja ovat maatilan eläimet sekä kookkaat, mutta kevyet rakentelupalikat. Päiväkodissa noudatetaan periaatetta, jonka mukaan lelut siivotaan leikkien jälkeen aina omille tutuille paikoillensa.
– Kaikki lelut ovat kuitenkin koko ajan saatavilla, joten niitä ei tarvitse erikseen pyytää, Uusitalo lisää.
Kaupungin varhaiskasvatuksen lapsimäärä kasvussa
Vuoden vaihtuessa kaupunkiin on muuttanut uusia asukkaita ja se näkyy myös varhaiskasvatuksen lapsimäärässä. Tällä hetkellä Uudenkaupungin varhaiskasvatuksessa on 635 lasta, mutta tilanne elää koko ajan. Luku on yli 50 enemmän kuin vielä esimerkiksi alkusyksystä.
– Monelle lapselle on haettu kesken kauden uutta varhaiskasvatuspaikkaa. Kaupunkiin on tullut selkeästi muuttovirtaa tai haettu lapselle varhaiskasvatuspaikkaa, kun vanhemmat ovat aloittaneet työt tai opiskelun, Uudenkaupungin varhaiskasvatuksen johtaja Greta Lahdenranta kertoo.
Opetus- ja kasvatuslautakunta päätti viime vuonna, että varhaiskasvatuksen johtamisjärjestelmää on uudistettava. Uudistus on niin pitkällä, että keväällä kaupunkiin aukeaa useita varhaiskasvatuksen työpaikkoja. Tällä hetkellä suuri osa varhaiskasvatuksen työntekijöistä on määräaikaisia.
– Töitä olisi nyt tarjolla. Kamppailemme jatkuvasti työntekijähakujen kanssa, jotta saisimme pätevää henkilökuntaa. Meillä on paljon sijaisuuksia tarjolla, mutta pian aukeavat myös vakituiset työpaikat, Lahdenranta summaa.
Uusikaupunki kaksivuotisen esiopetuksen kokeilukunnaksi
Opetus- ja kulttuuriministeriö toteuttaa kaksivuotisen esiopetuksen kokeilun elokuun 2021 alusta toukokuun 2024 loppuun. Kokeiluun tulevat kunnat on nyt valittu. Kokeilu kohdistuu vuonna 2016 ja 2017 syntyneisiin lapsiin.
Kuntia, joissa järjestetään kaksivuotista esiopetusta elokuusta alkaen, on 102. Yksi näistä kunnista on Uusikaupunki.
Näiden kuntien lisäksi on valittu kokeilukuntia, jotka eivät järjestä kaksivuotista esiopetusta, mutta toimivat verrokkikuntina. Näiden kuntien joukossa on Vakka-Suomen kunnista Taivassalo. Kokeilutoimipaikat sekä koe- ja verrokkiryhmän lapset päätetään myöhemmin alkuvuonna 2021.
– Kunnat valittiin satunnaisotantana ja kokeilukunnan toimintaan tulevat muutokset selviävät syksyyn mennessä, Uudenkaupungin varhaiskasvatuksen johtaja Greta Lahdenranta kertoo.
Kokeilun tarkoituksena on vahvistaa koulutuksellista tasa-arvoa, kehittää esiopetuksen laatua ja vaikuttavuutta, selvittää varhaiskasvatuksen sekä esi- ja alkuopetuksen välisiä jatkumoita, perheiden palveluvalintoja sekä saada tietoa kaksivuotisen esiopetuksen vaikutuksista lasten kehitys- ja oppimisedellytyksiin, sosiaalisiin taitoihin ja terveen itsetunnon muodostumiseen.
– Yksilön ja yhteiskunnan hyvinvointia kasvattava koulutie alkaa varhaiskasvatuksesta, joka tasaa tehokkaasti esimerkiksi perhetaustasta johtuvia oppimiseroja läpi kouluvuosien. Kaksivuotisen esiopetuksen kokeilu auttaa vahvistamaan varhaiskasvatuksen laatua ja tasa-arvoa tuottamalla arvokasta tietoa päätöksenteon tueksi, Opetusministeri Jussi Saramo sanoo.
