Entisestä kunnantalosta ei kuitenkaan tehty näyttelytilaa. Uusi myyntikierros Kalanti-talosta tuotti yhden tarjouksen.
1900-luvun alkupuolella rakennettu sähkölaitos puolestaan kiinnosti peräti kolmea ostajaa. Se on toiminut kohta kolmenkymmenen vuoden ajan Bonk-museona, jonka kuvitteellinen ja omaperäinen tarina on kiinnostanut etenkin matkailijoita.
Syy kaupungin myynti-intoon on selvä: vanhojen kiinteistöjen ylläpitäminen maksaa ja korjausvelkaa on syntynyt vuosien varrella paljon. Kaupungin tekniseksi johtajaksi vuonna 2015 valittu Jari Nikkari ilmoitti heti pestinsä alkumetreillä, että turhan kiinteistömassan ylläpitäminen on rahan hukkaamista ( US 29.1.2015 ).
Kesäkuussa 2016 valmistui kaupungin selvitys kiinteistöjen kunnosta, toimivuudesta ja niiden tarpeellisuudesta.
Korjaamisen rinnalla päättäjät pohtivat samaan aikaan myös uudisrakentamisen tarvetta, ja historiallinen päätös sivistys- ja hyvinvointikeskuksen rakentamisesta syntyi keväällä 2017.
Korjausvelka rakennuksissa kasvaa koko ajan, ja mitä pidemmiksi myyntiprojektit venyvät sitä monimutkaisempaa on kiinteistöistä eroon pääseminen. Uudenkaupungin tilanne ei ole mitenkään ainutlaatuinen, vaan vastaavia projekteja on kaikkialla.
Vanhat rakennukset ovat kuntalaisille muutakin kuin pelkkiä seiniä. Niihin liittyy tunteita, ja ne ovat osa paitsi kaupungin myös kaupunkilaisten henkilökohtaista historiaa.
Nyt näyttää siltä, että ainakin Kalannin kunnanviraston ja entisen sähkölaitoksen historiassa alkaa uusi luku. Jos näin käy, toivottavasti molemmat saavat rakennuksista hyvin huolehtivat omistajat.
Molemmat rakennukset ovat keskeinen osa paikallista maisemaa, ja niillä on paikkansa historian jatkumossa. Kaupungin hallussa niitä uhkaa rapistuminen.