Kotihiiri harvinaistuu

0
Kotihiiri näyttää pieneltä jopa pullonkorkin vieressä. Yleisempi metsähiiri on sitä paljon isompi.

Kylmänä vuodenaikana jyrsijät etsivät suojaa ja ruokaa rakennuksista. Silloin ne tulevat monelle tutuksi lähietäisyydeltä. Usein kotoa tai ulkorakennuksesta pyydystettyä jyrsijää tulee sanoneeksi kotihiireksi sen enempiä ajattelematta. Oikea kotihiiri on kuitenkin harvinaistumassa.

Aikoinaan kotihiiri oli Suomessakin yleisin rakennusten ja taajamien hiiri. Se on rotan tapaan ikivanha ihmisen seuralainen, joka muutti villistä luonnosta maatalousympäristöihin jo viljanviljelyn ensimmäisinä vuosituhansina. Se on levinnyt ihmisten mukana ympäri maailman, eikä sillä enää ole muuta luonnollista elinympäristöä kuin ihminen.

Kotihiiri on lemmikkinä ja koe-eläimenä pidetyn kesyhiiren kantamuoto. Siihen pohjautuvat myös useimmat fiktiiviset jyrsijät, Mikki Hiirestä alkaen.

Eräissä maailmankolkissa kotihiiri on haitallinen vieraslaji, mutta Suomessa se ei ole koskaan pärjännyt pihapiirien ulkopuolella. Intiasta kotoisin olevalle lajille meillä on liian kylmä, ja Suomen luonnon alkuperäiset jyrsijät kilpailevat sen helposti pois pelilaudalta.

Pitkään kotihiiri oli kuitenkin yleinen taajamissa, maatiloilla ja taloissa. Nyt sekin on muuttumassa. Muutaman vuoden takaisessa Ruokaviraston ja Luonnonvarakeskuksen tutkimuksessa se oli maatiloilla enää kolmanneksi yleisin jyrsijä: eniten loukkuihin jäi metsähiiriä ja metsämyyriä.

Voisi kuvitella, että kotihiiri on helisemässä, kun nämä kaksi huomattavasti isompaa jyrsijää valloittavat sen elinpaikkoja.

Kotihiiri on tosiaankin hyvin pieni. Se painaa aikuisenakin usein vain vajaat 20 grammaa, eli noin kolmen viinirypäleen verran. Se on selkäpuolelta harmaanruskea, vatsasta vaaleampi, vaatimattoman näköinen hiiri.

Metsähiiri on kotihiireen verrattuna näyttävä eläin. Se on noin tuplasti suurempi ja ihmisen silmissä kaunis: sillä on suuret tummat silmät, isot korvat ja kullan- tai punaruskea turkki. Vatsa ja tassut ovat valkoiset.

Metsämyyrän puolestaan erottaa hiiristä myyrämäinen olemus: sen häntä on selvästi ruumista lyhyempi, kuono on tylppä ja ruumis pyöreä.

Meneillään on muutos, joka saattaa jopa johtaa kotihiiren häviämiseen osista Suomea. Tutkijat ovatkin nyt erityisen kiinnostuneita kotihiirihavainnoista. Jos loukkuun jää tällainen vanhan ajan perinnehiiri, siitä napatun kuvan voi lähettää esimerkiksi Luonnontieteellisen Keskusmuseon laji.fi-palveluun tai iNaturalist-puhelinsovellukseen.

Maija Karala

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here