Uudenkaupungin lukion ykkös- ja kakkosluokkalaiset haluaisivat takaisin lähiopetukseen. Toivettaan vahvistaakseen he toteuttivat keskuudessaan oma-aloitteisesti kyselyn, jonka vastauksissa nousivat esille etäopiskelun vaikeus sekä kaipuu sosiaalisiin kontakteihin.
– Teemme päätökset täysin terveysperustein. Uudessakaupungissa koulujen tiukat turvatoimet ovat riittäneet ja oppilaiden tartunnoista ei ole tullut jatkotartuntoja. Tällä viikolla koronaryhmässä päädyttiin siihen, että voisimme vähitellen lieventää rajoituksia ja lukiolaiset voisivat palata hybridiopetukseen talviloman jälkeen, mikäli tautitilanne ei pahene, Uudenkaupungin opetustoimenjohtaja Arja Kitola kertoo.
Nuorisoasteen opetus on aina lähtökohtaisesti lähiopetusta, mutta koronan takia kaupungissa on tehty ratkaisu etäopetukseen siirtymisestä. Maakunnan koronaryhmä linjaa kerran viikossa kokonaistilanteen ja tekee tietyt yhteiset linjaukset.
Kaupungin oma koronaryhmä tekee täsmennyksiä paikallisen tautitilanteen perusteella. Esimerkiksi turkulaislukioissa hybridiopetukseen palattiin jo aikaisemmin.
– Eri ikäisiä nuoria kohdellaan hieman eri tavalla perusopetuslain takia. Lain mukaan etäopetukseen voi siirtyä ainoastaan silloin, jos terveysviranomainen sulkee opetustiloja ja silloinkin se koskee vain 4.–9.-luokkien yleisopetuksessa olevia oppilaita.
– Ministeriön, Terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksen ja Opetushallituksen ohjeet edellyttävät, että opetustiloja on turvatoimien takia väljennettävä, joten ainoaksi vaihtoehdoksi Viikaisten kiinteistössä jää se, että lukiolaiset siirretään etäopetukseen. Abiturienttien lähiopetusta pidettiin kaikkein tärkeimpänä, koska kirjoitukset ovat niin lähellä, Kitola selventää.
Jos Uudenkaupungin koronatilanne olisi pysynyt rauhallisena, olisi Kitolan mukaan lukion 1.– ja 2.-luokkien oppilaiden hybridiopetus voinut käynnistyä heti abiturienttien lukuloman alettua.
– Sitten alueelle iski koronan muuntovirus ja tartuntojen välttämiseksi kaupungissa päätettiin pitää suljettuna kaikki, mikä voidaan. Toivottavasti koulun aikuiset ovat kertoneet nämä syyt toimenpiteisiin, jotta lukiolaiset eivät kokisi niin suurta epäoikeudenmukaisuutta, Kitola lisää.
Lukiossa on tiedetty jo viime kevään etäopetuksesta lähtien, että lukiolaisten hyvinvointi laskee ilman lähiopetusta ja sosiaalisia kontakteja. Myös lukio on tehnyt virallisia kyselyitä koululaisten hyvinvoinnista.
– Tein itse kyselyn viime keväänä ja nyt vastikään. Tulokset olivat samansuuntaisia. Lukion virallisessa kyselyssä selvitettiin 1.– ja 2.-vuosikurssin opiskelijoiden kokemuksia koronasta ja sen vaikutuksista. Kysymyksiä oli runsaat 10 ja vastaajia oli 110. Kuulin opiskelijoiden kyselystä vasta oman kyselyni jälkeen, mutta heidän omista lähtökohdistaan toteutettu kysely kertoo heidän erinomaisesta aloitteellisuudesta ja pyrkimyksestä asioiden kehittämiseen, Uudenkaupungin lukion rehtori Esa Pirkola toteaa.
Rehtori Pirkola korostaa, että kaikkien lukiolaisten opiskelutulokset eivät ole heikentyneet etäopetuksen aikana.
– On opiskelijoita, joiden oppimistulokset olivat parempia etäopiskelussa. Myös osan viihtyvyys ja jaksaminen on samalla tasolla tai jopa paremmalla tasolla kuin lähiopetuksessa, Pirkola lisää.
Toiset voivat siis etäopetuksessa paremmin kuin lähiopetuksessa ja toisilla tilanne on täysin päinvastainen. Arjen sujumiseen vaikuttaa moni asia.
– Osa oppilaista ei opi, koska he tarvitsevat konkreettista lähiopetusta, opettajan läsnäoloa sekä toistoa ja neuvontaa. Joku hoksaa asiat hyvinkin pikaisella perehdytyksellä ja pystyy jatkamana itsenäisesti. Osalla lukiolaisista itseohjautuvuus on vähäistä ja opiskellakseen tarvitaan koko ajan patistamista, Kitola selventää.
Fakta
Uudenkaupungin lukion ykkös- ja kakkosluokkalaiset toteuttivat keskuudessaan kyselyn etäopiskelusta.
Vastaajia oli runsaat sata.
Liki 70 prosenttia toivoi, että oppilaiden jaksamisesta ja mielipiteistä kyseltäisiin nykyistä enemmän.
Liki 40 prosenttia koki, että oppiminen on vaikeampaa etäopetuksessa.
Liki 80 prosenttia kertoi, että etäkoulu on heikentänyt nuorten koulumenestystä.
Yli 60 prosenttia sanoi, että etäkoulu on saanut heistä kärttyisemmän, väsyneemmän tai yleisesti huonotuulisemman.
Yli 50 prosenttia toteaa, että etäopiskelu on vähentänyt huomattavasti motivaatiota ja jaksamista asioiden omatoimiseen opiskeluun.
Liki 80 prosenttia kokee olonsa yksinäiseksi koulupäivän aikana.
Lukiolaisten kysely: Etäopiskelu on epäreilua ja ystäviä on ikävä
Lukiolaisten kyselyn idea lähti pienestä piiristä, mutta kaikki lukion eka- ja tokaluokkalaiset jakoivat kyselyä ahkerasti eteenpäin. Kysely luotiin, koska osa lukiolaisista koki olonsa turhautuneeksi ja he halusivat tietää, kokivatko muutkin ikätoverit etäopetuksen yhtä haastavaksi.
Lukiolaiset halusivat, että oppilaiden kokemukset ja omat ehdotukset tilanteen ratkaisemiseksi päätyvät myös virkamiesten tietoon. Kysely toteutettiin ennen kuin nuoret saivat kuulla mahdollisesta talvilomajälkeisestä paluusta takaisin hybridiopetukseen.
Lukiolaisten itse toteuttamassa kyselyssä runsaat sata nuorta vastasi omin sanoin siihen, millä tavoin nuoren menestys etäkoulussa ja lähiopetuksessa eroavat toisistaan. Nuoret nostivat esille muun muassa jaksamisen sekä sosiaalisten kontaktien tarpeen.
Nuoret perustelivat monin tavoin sitä, miksi he haluaisivat takaisin lähiopetukseen.
– Mielenterveys pysyisi jotenkin kasassa ja oppiminen helpottuisi, jos pääsisin takaisin lähiopetukseen.
– Etäkoulussa kynnys avun kysymiseen on paljon korkeampi, eikä sosiaalista kanssakäymistä ole. Se vaikuttaa omaan mielialaan, sillä lähiopetuksessa yksi kivoimpia asioita oli tehdä ryhmätöitä kavereiden kanssa yhdessä sekä käydä yhdessä syömässä ja oleilla. Jaksamisen taso on reippaasti alemmalla tasolla etäkoulussa ja se tuntuu rankalta.
Lukion ykkös- ja kakkosluokkalaiset ihmettelevät sitä, että abiturientit ja ylä- ja alakoululaiset saavat olla koulussa, mutta he joutuvat olemaan etäopetuksessa.
– Etäopetuksen jatkuminen saa luultavasti monien mielenterveyden ja oppimisen kärsimään. Etäopetus on epäreilua ja vaikeaa. Lähiopetukseen palaaminen saisi monien koulumotivaation ja jaksamisen palaamaan.
Nuoret nostavat esiin vastauksissaan sen, että etäkoulu vaatii paljon enemmän itsekuria, jotta tehtävät tehdään kunnolla.
– Meiltä vaaditaan etäopetuksessa liikaa. Lähiopetuksessa opin paremmin, koska saan apua ihan milloin vaan ja silloin kotona tehtävien määrä on etäopetusta pienempi.
Ongelmiksi nousevat vastausten perusteella erityisesti matematiikan, fysiikan ja ruotsin tehtävät. Ne tuntuvat nuorista liki mahdottomilta ilman lähiopetusta.
– Reaaliaineissa menestys on sama, mutta matematiikan kurssi on todella haastava etäopetuksessa. Lähiopetuksessa matikan numero oli 8, mutta etäopetuksessa se on 5.
Lukiolaiset ehdottavat koulun koronaturvallisuuden parantamiseksi esimerkiksi pintojen desinfiointia, maski- ja käsienpesupakkoa, turvavälejä sekä hybridimallia eli vuoroviikkoista lähiopetusta. He ehdottavat myös, että lähiopetuksen aikatauluja voisi porrastaa siten, etteivät tunnit alkaisi samoihin aikoihin, ja väki ei siten kertyisi auloihin ja käytäviin.