Varsinais-Suomi on eräänlainen Suomen Florida. Alligaattoreistaan kuuluisan osavaltion tapaan Suomen lounaiskolkka on ilmastoltaan maan leudointa seutua, ja tänne on osin siksi kotiutunut enemmän vieraslajeja kuin minnekään muualle.
Yksi sellainen on metallinsininen aurinkoahven. Uusimmassa kartoituksessa niitä löytyi jo 17 lammesta Turun molemmin puolin. Uudenkaupungin lähistöllä niitä on Vehmaan Uhlussa sekä Mynämäellä lähellä Laitilan rajaa.
Joidenkin lounaissuomalaisten eläinten, kuten hietasisiliskon, kohdalla on epäselvää, ovatko ne todella ihmisten tuomia, vai saapuivatko ne tänne omin jaloin ehkä kauankin sitten. Aurinkoahvenesta ei ole epäselvyyttä: sen kotiseutu on Pohjois-Amerikassa, ja löytöpaikat eristyneitä lampia. Jonkun on täytynyt ne vapauttaa.
Aurinkoahven on suosittu puutarhalampien ja kylmävesiakvaarioiden asukki, koska se on kaunis ja kohtuullisen pienikokoinen.
Yhdysvalloissa se on myös onkijoiden suosiossa, koska sen sanotaan olevan hyvänmakuinen ja eräitä onkijoita viihdyttää sen raivokas taistelu koukussa.
Suomalaisessa akvaarioharrastuksessa aurinkoahvenet eivät ole koskaan olleet yleisiä, mutta niitä oli kyllä saatavilla, kunnes laji vuonna 2019 lisättiin EU:n haitallisten vieraslajien listalle. Nyt niiden maahantuonti ja kasvatus on kielletty.
Voisi sanoa, että kielto tuli jälkijunassa. Aurinkoahvenia esiintyy jo Euroopassa laajasti, Portugalista Ukrainaan ja Italiasta Suomeen. Suomessakin tämä sopeutuvainen eväkäs näyttää lisääntyvän luonnossa.
Aurinkoahvenen erityispiirteisiin kuuluu se, että koiraat ovat huolehtivia isiä. Ne vartioivat mätimunia ja ilmastavat niitä eviään heilutellen.
Kuoriutuneita poikasiakin isä suojelee ja kantaa ne suussaan takaisin pesään, jos ne harhailevat vaarallisille vesille. Pesän ympärillä olevaa reviiriä koiras puolustaa raivokkaasti isompiakin kaloja vastaan.
Ehkä juuri tämä tehokas lisääntymistapa tekee aurinkoahvenesta voimakkaan kilpailijan. Sillä onkin raportoitu olevan heikentävä vaikutus alkuperäisen luonnon monimuotoisuuteen.
Luonnonvarakeskuksen tutkijat vetoavatkin nyt paikallisiin asukkaisiin, jotta aurinkoahvenia ei levitettäisi enää uusiin lampiin.
Maija Karala