Rauhan symposiumiin tulossa isoja nimiä – jos korona suo

0
Rauhan symposiumia varten on tälle vuodelle luotu oma tuotesarja, jossa on muun muassa kahvia, teetä ja tekstiilejä.

Tänä vuonna vietetään Uudenkaupungin rauhan 300-vuotisjuhlaa ja ensimmäiset julkistukset teeman ympärillä on nyt tehty. Elokuussa kaupungissa vietetään rauhan kuukautta ja luvassa on esimerkiksi 7. elokuuta järjestettävä rauhan tori, jossa esitellään teemaan liittyviä tapahtumia. Samalla siellä kerrotaan esimerkiksi säveltäjä Olli Kortekankaan monologioopperan kantaesityksestä. Ende und beginn -ooppera esitetään Uudessakaupungissa 11. elokuuta.

Sen jälkeen eli torstaina 12. elokuuta käynnistyvät rauhanteemaiset luennot ja keskustelut. Rauhan Symposium kestää tänä vuonna kolme päivää. Sinne odotetaan mukaan muun muassa tasavallan presidentti Sauli Niinistöä.

– Myös Unescon pääjohtajaa, ranskalaista Audrey Azoulayta odotetaan tapahtumaan, mikäli koronarajoitukset mahdollistavat maasta toiseen matkustamisen, kertoo Rauhan juhlavuoden tuottaja Jaana Vasama.

Kolmatta kertaa järjestettävän Rauhan symposiumin ensimmäisen päivän teemana on Suomen suhde Ruotsiin ja Venäjään. Päivän puheenaihetta on lupautunut alustamaan ruotsalainen, Suomessakin asunut toimittaja, Mark Levengood.

– Paikalle tulee myös ulkopolitiikan asiantuntijoita. Esiin nostetaan esimerkiksi uskontojen välistä vuoropuhelua, koska paikalle on tulossa useita piispoja sekä pohditaan rauhan teemaa myös musiikin kautta, Vasama luettelee.

Rauhan symposiumin perjantai on teemaltaan tiedepainotteinen ja esiin nostetaan ilmastonmuutosta ja kestävää kehitystä.

– Lauantain teemana on tulevaisuus, raha ja rauha, Vasama paljastaa.

Rauhan kuukaudesta ja symposiumista on tarkoitus rakentaa kaikkien uusikaupunkilaisten juhla, johon voi osallistua haluamallaan tavalla. Tapahtumia tuodaan toreille, kaduille ja kahviloihin.

– Venetsialaisviikonloppuna elokuun lopulla kaupunkiin on tulossa noin 100 historian elävöittäjää. He rakentavat kaupunkiin ruotsalaisten ja venäläisten leirit ja elävät siellä 1700-luvun alun henkeen. Kaupunkilaiset pääsevät tutustumaan heidän elämäntyyliinsä ja katsomaan, kun he laittavat ajan henkeen sopivaa ruokaa, Vasama lupaa.

Kaupunkikuvassa voi siis törmätä siis vaikkapa karoliineihin eli Ruotsin armeijan sotilaisiin tai mamselleihin eli herrasväkeen kuuluviin aatelittomiin naisiin, jotka toimittavat arkisia askareitaan. Heidän kanssaan voi esimerkiksi istahtaa kahville.

– Kaupunki nimittäin tarjoaa venetsialaislauantaina asukkailleen kakkukahvit torilla, Uudenkaupungin rauhan juhlavuoden toimikunnan puheenjohtaja Inkeri Parviainen lisää.

Venetsialaislauantaina kaupungin torilla nähdään uudestaan Uudenkaupungin rauhan allekirjoitustilaisuus ja luvassa on juhlalaukauksia. Illalla on luvassa myös rauhan soutu.

– Tulossa on paljon kivoja yhteisöllisiä elementtejä kaupunkilaisille. Haluamme, että rauhan sanoma tarttuisi hieman jokaiseen, Vasama kertoo.

Juhlavuoden sanomaa levitetään myös esimerkiksi koulurauhan julistuksella, Vakka-Opiston teemaluennoilla, teatterin rauhanteemaisella esityksellä ja museon Rauhan paikka -näyttelyllä.

– Isona tausta-ajatuksena juhlavuodessa on se, että Uusikaupunki omalta osaltaan unelmoi entistä oikeudenmukaisemmasta maailmasta. Teemme siihen oman osamme juhlimalla rauhaa ja jakamalla rauhanpalkinnon. Tavoittelemme onnellisten ihmisten yhteiskuntaa, Parviainen huomauttaa.

Yrityksiä ja järjestöjä houkutellaan mukaan

Jaana Vasama ja Inkeri Parviainen haluavat kannustaa paikallisia yhdistyksiä, järjestöjä ja yrittäjiä osallistumaan rauhan juhlavuoteen.

– Haemme esimerkiksi paikkoja, joissa rauhan teemaan liittyviä keskusteluita tullaan käymään. Haluamme innostaa eri tahoja ideoimaan ja käyttämään hyväkseen Uudenkaupungin rauha 1721 -teemaa omassa toiminnassaan heidän haluamallaan tavalla, he lisäävät.

Luvassa on muun muassa Pullapirjojen marjoista ja marengeista loihtima juhlavuoden leivos ja rauhan leipä.

– Voimme herätellä keskustelua siitä, minkälaista ruoka oli 1700-luvulla. Siihen voisi myös lisätä vähän venäläisiä ja ruotsalaisia vaikutteita. Kannattaa hieman koordinoida, minkälaista tarjontaa yrittäjillä olisi, etteivät kaikki suunnittelisi omaa rauhanpizzaa tai -burgeria, Vasama kertoo.

Uudenkaupungin rauhan juhlavuoden toimikunnassa istuu myös toimittaja Pirkko Arstila. Hän on selvittänyt 1700-luvun ruoka- ja juomakulttuuria.

– Kansan keittiöstä syntyivät myöhemmin monenlaiset perinneruoat, mutta kansa söi lähinnä vain pysyäkseen hengissä. Elettiin aikaa, jolloin syötiin paljon porsasta, kalaa, riistaa, kanaa ja pasteijoita. Niistä voisivat nykyiset yritykset ottaa vinkkiä ja kehitellä vaikkapa Pietari Suuren possupataa tai Kuningas Kaarlen kukkoa, Arstila summaa.

Maailma mullistui, kun Suomeen saapui suuren 1700-luvun alun Pohjan sodan aikoihin tee ja kahvi. Teetä saapui Suomeen sekä idästä että lännestä. Juomat olivat kalliita ja siten tavallisen kansan ulottumattomissa, näin ei kuitenkaan ole enää nykyään.

– Uudenkaupungin rauhaa varten olemme kehittäneet kaksi teelaatua ja Kaisan kahvin, jota myydään paikallisissa yrityksissä, vinkkaa Arstila.

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here