Tilanne oli vakava. Kyselin silti huvittuneena, mistä hän oli saanut päähänsä minun olevan Romaniasta. Selvisi, että olin joskus kertonut ensimmäisen työni olleen myyjänä raumalaisessa kioskissa, ja että myin muun muassa karkkia. Poika oli ymmärtänyt asian omalla tavallaan.
Tapaus on ollut mielessäni monta kertaa ihmetellessäni tämän maailman vastakkainasetteluja. Olen tullut siihen tulokseen, että suurimmaksi osaksi ne johtuvat ihmisen perustarpeesta kuulua porukkaan, tuntea yhteenkuuluvuutta. Ja ei ole porukkaa, ellei jonkun osana ole jäädä sen ulkopuolelle.
Luin taannoin jutun nuorista, jotka valitsevat kaverinsa merkkivaatteiden perusteella. Louis Vuittonin tavaramerkkiin uskovien joukossa ei ollut sijaa muille. Merkkivaatteita sosiaalisessa mediassa jälleenmyyvän nuorukaisen mukaan kyse ei ole elintasosta viestimisestä vaan ryhmään kuulumisesta – kuluttamalla ostetaan itsensä osaksi yhteisöä, joka ei missään nimessä saa olla liian iso.
Me vastaan muut -ilmiö heijastuu myös koronaan suhtautumisessa. Itse sain kokea sen, kun pitkäaikainen tuttu blokkasi minut somessa eli sulki oman kuplansa ulkopuolelle. Ainoa syntini oli se, että suhtaudun kunnioituksella hallituksen koronalinjaan: käytän maskia ja vältän kaikkea tarpeetonta sosiaalista kanssakäymistä kasvotusten.
Sosiaalinen media on otollinen alusta erilaisten ryhmien syntymiselle. Havaintojeni mukaan suuri osa nuorista lukee uutisia lähinnä siellä. Tarvitaan taitoa tunnistaa feikkisisältö, sillä somessa kukoistavat salaliittoteoriat. Koronarajoitukset on kuulemma keksitty kansalaisten alistamiseksi, ja rokotteen mukana levitetään 5g-sirua.
Hesarin pääkirjoitus (2.2.2021) julisti medialukutaidon olevan rokotus valheita vastaan: ”Rokotus estää koronavirusta aiheuttamasta vakavaa sairautta, medialukutaito tehoaa valeuutisiin ja salaliittoteorioihin.”
Oppivelvollisuusikä nousee ensi syksystä lähtien 18 vuoteen. Sen myötä toivon kaikille kunnon lukutaitoa – se ei tällä hetkellä toteudu peruskoulun läpi kahlanneiden keskuudessa. Medialukutaidon edellytyksenä on sujuva lukutaito.
Niin, se pieni poika valmistavan opetuksen luokaltani. Hänellä, niin kuin muillakin opettamillani maahanmuuttajalapsilla, oli rautainen motivaatio oppia uuden maansa kieli. Jalkapalloa koulun pihalla pelatessa hän pääsi heti porukoihin ja oppi samalla suomea. Muutama vuosi sitten hän kirjoitti ylioppilaaksi.
Virpi Adamsson
toimittaja ja ex-ope