Näin kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Jaana Vasama saattoi maailmaan kaupungin kaikkien aikojen suurimman investoinnin vuoden 2019 tammikuussa. Päätös sinetöitiin taputusten säestämänä.
Kohulapsi oli saatettu alulle jo edellisen valtuuston aikana. Nykyiset valtuutetut ovat toimineet sen kätilöinä ja keväällä valittavilla päättäjillä on valta vaikuttaa siihen, että rakennuksesta tulee käyttäjiensä näköinen.
Sihy ei ole pelkästään seinät ja katto, vaan tärkeintä siinä on siellä tapahtuva toiminta ja sitä käyttävät ihmiset.
Kevään kuntavaaleissa sihy-keskustelu käy kuumana. Ehdokkaista osa on varmasti sitä mieltä, että koko päätös pitää vielä pyörtää. Kunhan puolueiden ja ryhmien listat valmistuvat, otamme selvää, mitä he ajattelevat kaupungin jättihankkeesta.
Sivistys- ja hyvinvointikeskus muuttui kansan suussa melko nopeasti sihyksi, SiHY:ksi tai SIHY:ksi.
Nyt sille haetaan uutta nimeä. Kaupungin julistaman nimikilpailun tavoitteena on saada uudelle rakennukselle näppärä nimi.
Uudessakaupungissa on ollut tapana, että julkisille rakennuksilla on omat persoonalliset nimensä. Kaupungintaloa kutsutaan Mörneksi. Nimi tulee arkkitehti Axel Mörneltä, joka suunnitteli alunperin sairaalana toimineen rakennuksen.
Kulttuurikeskus kantaa säveltäjämestari Crusellin nimeä. Korista pelataan ja koulua käydään Poharissa eli Pohitullissa.
Museo on Wahlbergin talo. Nimi vaalii talon rakennuttaneen tupakkatehtaan perustaja Fredrik Wahlbergin muistoa.
Voisiko sihy kantaa vaikkapa kaupungin perustajan Kustaa II Adolfin, kaupungin asemakaavan laatineen ja uuden kirkon suunnitelleen arkkitehti Chiewitzin tai Uudessakaupungissa syntyneen fyysikko Johan Jacob Nervanderin nimeä?
Vai olisiko nyt naisen vuoro? 1900-luvun alussa kotikaupunkiaan ja sen ihmisiä valokuvannut Augusta Olsson voisi olla yksi ehdokas.
Uutena maamerkkinä kaupungin keskustaan nousevaa rakennusta voisi merellisessä kaupungissa kutsua myös Majakaksi tai Loistoksi.
Yksinkertaisin vaihtoehto olisi Uki-talo. Se kuvaisi uuden rakennuksen tavoitetta toimia kaikenikäisten kaupunkiaisten yhteisöllisenä kaupunkiverstana ja monitoimitilana.
Nimen keksiminen on sihyn kohdalla taatusti helpoin haaste.
Tulevien viikkojen aikana puhetta piisaa aivan varmasti hankkeen kustannuksista ja sen vaikutuksista kaupungin talouteen.
Uhkien sijasta sihyyn liittyvässä kansalaiskeskustelussa ja päättäjien puheenvuoroissa on puhuttu valitettavan vähän mahdollisuuksista.
Vanhan sanonnan mukaan lapsi tuo leivän tullessaan. Se tarkoittaa, että köyhässäkin perheessä lapsi merkitsee tulevaisuutta ja lisää käsipareja.
Kaupunki ei ole perhe, mutta se on yhteisö, jonka elinvoima kumpuaa yhdessä tekemisestä.
Korona-aikojen iloisimpia asioita Uudessakaupungissa oli syntyvyyden nousu. Viime vuonna kaupungissa näki päivänvalon 114 ukilaista. Se on peräti 20 vauvaa enemmän kuin vuonna 2019!
Eija Eskola-Buri
päätoimittaja