”Mene Jari nyt ylös kävelemään ja ole siellä niin kauan, kunnes nilkkaan palaa tunto. Sitten tulet takaisin ja laita jalka takaisin jääastiaan.” Pelaaja totteli valmentajaansa ja tallusteli Pohitullin palloiluhallia ympäri. Sitten alakertaan, jossa oli astia. Jäät oli haettu Kirstasta ja kinttu takaisin jäätymään.
Jari Raitasen nilkassa oli jotain rikki, mutta mies haluttiin pronssiotteluun vaikka väkisin. Tavoite oli, että Raitanen pystyisi pelaamaan eikä nilkuttaisi. Hoito tepsi. Mitä teki Raitanen? No paukutti käsittämättömät kymmenen kolmosta HoNsUn koriin ja UU juhli pronssia kauden 1991–1992 päätteeksi.
Raitanen kuului HNMKY:n kultaiseen sukupolveen, joka Henrik Dettmannin valmennuksessa rohmusi roppakaupalla juniorisarjojen mestaruuksia.
Kolmen SM-kullan kaukoheittäjä pestattiin Uuteenkaupunkiin vuonna 1988. Tapa, jolla asiat hoidettiin, ovat jääneet ikuisesti mieleen ja Raitanen on hyödyntänyt kokemaansa myöhemmin työelämässä.
– Heikki Wala oli ylivoimaisesti paras neuvottelija mun uralla. Kaikki tausta-asiat hoidettiin kuntoon, siis ihan kaikki. Siinä oli monta elementtiä, jossa Wala oli muita parempi. Vasta kun kaikki muut asiat oli hoidettu kuntoon, aloitettiin puhumaan koripallosta. Hänen toimintatavoistaan olen napannut hyviä juttuja omaan työelämään, Raitanen selvitti.
Espoossa nykyisin asuvalla Raitasella on takanaan pitkä polku yrittäjänä, joka alkoi jo UU:n vuosina. Hän perusti ensimmäisen firman 1980-luvun lopulla ja ensimmäinen bisnes tuotti näkyvää muutosta Pohitulliin.
– Porter-merkkiset koriraudat olivat ensimmäiset taipuvat, joita hankittiin myös NBA:han. Tuotiin niitä maahan, kun kansainväliseltä Koripalloliitolta tuli tieto, että taipuvat koriraudat tulevat pakollisiksi. Ensimmäiset raudat Suomessa tuotiin Pohitulliin ja Helsingin Urheilutalolle, Raitanen kertoi.
1990-luvun lama tuotti omat vaikeutensa myös Raitaselle, mutta takapakit eivät ole uuden luomista estäneet.
– Olen ollut perustamassa kymmentä eri firmaa ja vielä olen mukana neljässä, Raitanen laskeskeli.
Monet pikkupitäjän ihmiset jättivät lähtemättömän vaikutuksen stadilaiseen. Ilpo Korhonen toimi joukkueen huoltajana ja lisäksi asui Raitasen naapurissa.
– Paljon saunottiin yhdessä ja meillä kemiat toimi huumorin puolesta. Mä en osannut kaikkea ottaa niin vakavasti. Se legendan heitto Ilpon kanssa oli mulle tärkeää, Raitanen korosti.
Edelleen urheilukentillä viihtyvä Raitanen on neljän lapsen isä. Yksi heistä jatkaa isän viitoittamalla tiellä pääsarjakoriksen tähtenä. Remu Raitanen teki viime viikolla piste-ennätyksensä juuri Pohitullissa.
– Sanoin Remulle, että Pohitullissa kaikista mageinta on pistää kolmonen sisään kotijoukkueen vaihtopenkin edestä, isä hymyili.
Raitanen pussittaa nykyään palloa muiden entisten huippujen kanssa. Kisiksen (entinen HKT) nimellä vetämässä porukassa ”Jallu” tahkoaa kolmosdivaria sekä ikämiesten SM-sarjaa. Silloin tällöin hän piipahtaa myös Uudessakaupungissa.
– Tuttuja käyn moikkaamassa ja keväisin pitää päästä Saariston Erkin savusaunaan.
Kausi 1992–1993 jäi Raitasen viimeiseksi UU:n paidassa. Sinä aikana hän tykitti 2200 pistettä. UU voitti SM-kultaa keväällä 1990.
15 vuotta kestänyt pääsarjaura päättyi keväällä 1997 Hongan riveissä.
