Uusia yrityksiä on viime vuonna Vakka-Suomen Uusyrityskeskuksen eli Ukipoliksen kautta perustettu alueelle 55, luku on yhdeksän enemmän kuin vielä vuonna 2019. Vaikuttaisi siis siltä, että korona ei ole ainakaan vähentänyt vakkasuomalaisten intoa uusien yritysten perustamiseen.
Viime vuonna Vakka-Suomeen Uusyrityskeskuksen kautta perustetuista yrityksistä 37 sijoittui Uuteenkaupunkiin. Yritykset edustivat lähinnä palvelualaa.
– Tilastojen valossa näyttäisi siltä, että koronalla ei ole suuremmin ollut negatiivista vaikutusta yritysten perustamishalukkuuteen. Oikeastaan päinvastoin, koska Ukipoliksessa on ollut asiakkaita, jotka ovat kypsytelleet yrityksen perustamisajatusta jo aiemmin, mutta koronan myötä ajatus on voinut konkretisoitua lomautuksen tai muun vastaavan myötä, Ukipoliksen yrittäjyysneuvoja Heidi Jaakkola kertoo.
Jaakkola huomauttaa, että alueelle perustettujen yritysten kokonaismäärä on kuitenkin vielä Ukipoliksen lukuja suurempi. Patentti- ja rekisterihallituksen listoille on nimittäin viime vuonna tullut 74 uutta yritystä, joiden kotipaikka on Uusikaupunki, mutta yritystoimintaa ei välttämättä harjoiteta alueella.
Uudenkaupungin elinkeinojohtaja Jarkko Heinonen kertoo, että eniten yrityksiä on tullut lisää palvelualoille.
– Yritysten määrä Uudessakaupungissa kääntyi kasvuun jo vuonna 2017. Kasvua on syntynyt uusien yksinyrittäjien aloittaessa toimintaansa, mutta myös sellaisista yrityksistä, joissa on jo heti alkuun useampia työntekijöitä ja liikevaihdot nousevat satoihin tuhansiin. Toisaalta mukana on jo olemassa olevien yritysten uusia toimipisteitä. Uusien yritysten joukko on siis melko monipuolinen, Heinonen toteaa.
Arvonlisäverovelvollisia yrityksiä oli vuoden 2020 alussa 167 enemmän kuin vuoden 2017 alussa. Heinosen mukaan uusia yrityksiä tuli Uuteenkaupunkiin neljän vuoden aikana 277.
– Toisaalta samalla ajanjaksolla yrityksiä lopetti 110. Jos laskemme mukaan kaikki y-tunnukset, niin määrät ovat suurempia, mutta silloin mukana on paljon myös todella pieniä yrityksiä, Heinonen summaa.
Määrällisesti eniten Uudessakaupungissa on rakentamisen, kaupan ja teollisuuden yrityksiä. Vuodesta 2017 eteenpäin yritysten määrä on kasvanut sekä kaupan alalla että teollisuudessa.
– Suhteellisesti eniten yritysten määrä on kuitenkin kasvanut pienemmillä palvelualoilla, kuten majoitus- ja ravitsemustoiminnassa ja yrityksille suunnatuissa palveluissa. Mielenkiintoista kyllä, myös viihteen ja virkistymisen toimialalla on merkittävää kasvua, Heinonen listaa.
Heinonen korostaa, kuinka monipuolisemmat palvelut lisäävät kaupungin veto- ja elinvoimaa ja samalla ne monipuolistavat elinkeinorakennetta. Tavoitteena on ollut, että paikallinen kysyntä suuntautuisi mahdollisimman paljon paikalliseen tarjontaan.
– Olemme panostaneet kaupungissa asuvien ja täällä työssäkäyvien ostovoiman suuntaamiseksi alueen palveluihin sekä turismin ja matkailun kasvuun, Heinonen toteaa.
Heinonen muistuttaa, että uusia palveluita ei synny, jos niille ei ole kysyntää. Tänne yrityksensä perustaneet siis uskovat kaupungin tulevaisuuteen.
– Kaupungin elinkeinopuoli on tukenut yritysten toimintaedellytyksiä. Kaupan ja palveluiden kohdalla se tarkoittaa esimerkiksi sitä, että vaikutetaan kysynnän kasvuun ja sen suuntautumiseen paikallisiin yrityksiin muun muassa houkuttelemalla väkeä kaupunkiin joko asumaan tai käymään. Yritysten toimintaedellytyksiin liittyy myös kaupungin tonttitarjonta ja työvoiman saatavuus, Heinonen lisää.