Jos viime vuonna ei olisi ollut koronaa ja sen mukanaan tuomia kustannuksia ja valtiontukia ja terveyskeskuksen purkukin olisi siirretty, niin Uudenkaupungin tilinpäätös vuodelta 2020 olisi yltänyt rimaa hipoen nollatulokseen.
Nyt koronavuodesta selvittiin kaupungissa kunnialla ja tilinpäätös ylsi viiden miljoonan euron ylijäämään. Sen myötä taseeseen kertynyt ylijäämä kohoaa noin 14,5 miljoonaan euroon. Ilman koronatukia koronavuosi olisi vienyt kaupungin tuloksen lievästi pakkaselle.
– Viime vuosi ei ollut huono, mutta emme voi kuitenkaan lähteä paukuttelemaan henkseleitä talouden suhteen. Kaupungissa on pidettävä tarkkaa talouslinjaa, koska elämme isojen investointien aikaa. Myös valtionosuudet ovat laskussa ja uusia asukkaita ei ole muuttanut kaupunkiin, kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jaana Reijonsaari-Korsman (sd.) kertoo.
Kaupunginjohtaja Atso Vainio muistuttaa, että viime vuoden tilikausi laadittiin jo alun perin alijäämäiseksi rakennusten purkukustannusten ja niistä aiheutuvien kertapoistojen takia.
– Terveyskeskuksen purku kuitenkin siirtyi, joten siihen ja kertapoistoon varatut miltei kolme miljoonaa euroa otettiin pois talousarviosta viime syksynä, Vainio kertoo.
Kaupungin vuosikate kattoi poistot ja se riitti lainojen lyhennyksiin. Kaupungin talous oli siis viime vuonna tasapainossa.
– Tähän kokonaisuuteen voidaan olla tyytyväisiä, mutta lähitulevaisuuden suuria investointeja ajatellen taseessa on syytäkin olla puskuria yksittäisten tilikausien vaihtelua varten. Valtionosuudet laskevat tänä vuonna, eikä niihin ole odotettavissa kasvua lähivuosina, joten taloutta joudutaan edelleen seuraaman tarkkaan ja menojen kasvattamiseen on suhtauduttava kriittisesti, Vainio lisää.
Kaupungin talousjohtaja Anne Takala on tyytyväinen siitä, että viime keväänä ja kesänä ennusteisiin maalailtu talouden romahtaminen ei tapahtunut. Kaupungin saamat valtionosuudet nousivat 8,2 miljoonaa euroa ja siitä koronatukien osuus oli 4,7 miljoonaa.
– Vapaapudotus ei tapahtunut ja siitä saamme kiittää valtion tukia. Hyvä tulos ei kuitenkaan ole pelkästään valtion ansiota, vaan kaupungin talous pysyi erittäin hyvin kurissa ja tuli yllättäviä säästöjä. Teimme investointeja vuosikatteella eli omalla rahalla, Takala lisää.
Takala muistuttaa, että talouskurin löysäämiseen ei ole varaa. Tämän alkuvuoden aikana kulut ovat pysyneet hallinnassa, koska budjetti tehtiin tiukaksi.
– Viime vuosi osoittaa sen, että talouden tavoitteet on mahdollista saavuttaa. Kahden kuukauden perusteella näyttäisi kuitenkin siltä, että budjetti on realistinen ja toteuttamiskelpoinen, Takala kertoo.
Fakta
Talousluvut 2020
Tilikauden ylijäämä 5 miljoonaa euroa.
Lainakanta pysyi ennallaan.
Kaupungin työpaikkaomavaraisuus yli 130 prosenttia.
Asukasmäärä laski 145 hengellä.
Verotulot nousivat 2,7 prosenttia eli 1,7 miljoonaa euroa.
Valtionosuudet nousivat 8,2 miljoonaa euroa.
Valtionosuuksista koronatukien osuus oli 4,7 miljoonaa euroa.
Kaupungin verorahoitus oli 98,4 milj. euroa (eroa vuoteen 2019 tuli +9,9 m e)
Kaupungin ja liikelaitosten vuosikate oli yhteensä noin 13 miljoonaa euroa.
Kaupungin lainakanta on 2 949 euroa asukasta kohden.
Suurimmat investoinnit: A-sairaalan korjaukset (2,3 milj. e), sihy-keskuksen suunnittelu ja hankkeen valmistelu (1,5 milj. e), pelastuslaitos (852 000 e).
Lisäksi investoitiin Sorolan ylikulkukäytävään, Puusepänkadun kevyen liikenteen väylään, Kalannin kouluun, skeittipuistoon, pääkirjastoon, Merituulikotiin ja junaradan sähköistykseen.
Fakta
Koronan vaikutukset 2020
Pandemian suorat kustannusvaikutukset kaupungin talouteen olivat arviolta noin 750 000 euroa.
Pelkästään koronatestien kulut olivat luvusta noin 350 000 euroa.
Lisäksi tuli vaikeasti arvioitavia välillisiä kustannuksia ja tuottojen menetyksiä.
Koronan vaikutus kaupungin käyttötalouden tuottoihin oli arviolta noin miljoona euroa.
Kaupunki sai koronatukina valtionosuuksia 4,7 miljoonaa euroa.
Korona vaikutti eniten U-soten terveyspalveluiden toimintaan.
Pandemia toi U-soten talouteen huomattavia välillisiä ja välittömiä vaikutuksia.
Lastensuojelun tarve kasvoi merkittävästi.
Toimintoja jouduttiin erityisesti avosairaanhoidon osalta pyörittämään vajaalla henkilöstöllä, oska infektiovastaanotto vei usean henkilön työpanoksen.
Hoitovelkaa on kertynyt usean eri sairausryhmän osalta.
Sihy tuo painetta kaupungin talouteen
Kaupungissa on siis luvassa lisää tarkan markan taloutta. Monet kaupunkilaiset ovat jo lehden palstoillakin epäilleet, ettei kaupungilla oikeasti olisi varaa sivistys- ja hyvinvointikeskuksen (sihy) rakentamiseen. Onko näin?
– Sihyn rakentaminen lisää taloudellista rasitusta arviolta noin 2,8 miljoonaa euroa tilikautta kohden. Se on sellaista taloudellista rasitusta, mitä meillä ei nyt ole. Sen takia taseeseen kertynyt ylijäämä on tärkeää, eikä sitä ole yhtään liikaa siellä. Pikemminkin sitä voisi kasvattaa tulevien suurten investointien takia, kaupunginjohtaja Atso Vainio vastaa.
Kaupungin talousjohtaja Anne Takala korostaa, ettei vaihtoehtoina ole vastakkain nykytilanteen säilyttäminen tai sihyn rakentaminen.
– Rakennusten kunto on sellainen, että joka tapauksessa niistä tulee kustannuksia. Mielelläni olisin ottamatta talouden lisäkuormaa, mutta se ei ole vaihtoehto. Tarvitsisimme ilman muuta lisää verotuloja. Edessä on suuria ponnistuksia, joilla sihyn kuluista selvitään. Vaikka se on historiallisen iso investointi, niin on niitä tehty Suomessa ennenkin. Täällä vain tehdään kerralla isompi, eikä muutaman vuoden aikana monta pienempää, joista tulisi pitkällä aikavälillä sama suuruusluokka, Takala lisää.
Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jaana Reijonsaari-Korsman (sd.) toteaa, että hän ei kaupunginjohtajan tavoin lähtisi käyttämään sihyn takia kaupungille kertynyttä ylijäämää.
– Kaupungille on hankittava lisätuloja pk-yrityksillä tai suurten yritysten alihankkijayrityksillä. Asukkaiden hankkimiseen ei ole satsattu riittävästi. Talouden käyttötalousmenot on saatava siten tasapainoon, että sihy mahtuu sinne ilman taseen ylijäämän käyttöä, hän korostaa.