Jos oppilasmäärä laskee, niin valtionosuudet pienevät. Mahdollisia säästöjä on haettava esimerkiksi kouluverkkoa supistamalla, koulumatkatukea vähentämällä, oppitunneista leikkaamalla tai pienryhmien karsimisella.
Kitolaa oli pyydetty pitämään maanantain valtuuston jälkeen aiheesta tiedotustilaisuuden ja vastaamaan valtuutettujen kysymyksiin.
– Kaupunginhallitus evästi Kitolaa, ettei kuntalaiskyselyä tehdä, vaan asianomaisille eli opettajille, vanhemmille ja oppilaille järjestetään kuulemistilaisuus mahdollisista muutoksista. Nyt tehty kysely ei täytä kuulemistilaisuuden tavoitteita, Uudenkaupungin kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jaana Reijonsaari-Korsman (sd.) totesi.
Reijonsaari-Korsmanin mukaan tämänkaltainen kysely on aiheuttanut huolta, koska kyse oli alun perin vain Kalannin yläkoululaisten mahdollisesta siirrosta yhtenäiskouluun.
– Oppilaita on kuultu, koska olin tänään maanantaina kaupungin nuorisovaltuuston kokouksessa mukana. Myös kuntalaiskyselystä pystytään haarukoimaan kalantilaisten vastaukset esille erikseen, Kitola vastasi.
Varavaltuutettu Heli-Päivikki Laurén (sd.) totesi, että syntyvyyden lasku, koululaisten väheneminen ja Kalannin koulujen kunto eivät ole uusia asioita.
– Siihen nähden kysely oli aika dramaattinen ja siinä oli lisäksi asetettu Pyhämaan ja Kalannin koulun tulevaisuudet vastakkain, Laurén lisäsi.
Li Grönlund (vas.) on yksi kaupungin opetus- ja kasvatuslautakunnan jäsenistä. Hän muistutti, että lautakunnassa ei ollut tahtotilaa kyselyn järjestämisestä, joten hän pohti, että käveltiinkö tässä asiassa lautakunnan jäsenten yli.
Kitola huomautti, että jos kyselyssä olisi kysytty vain sitä, että pitäisikö Kalannin koululaiset siirtää yhtenäiskouluun, niin vastaus olisi erilainen kuin nyt, jossa avataan kokonaistilannetta.
– Ja asian valmistelu kuuluu operatiiviseen toimivaltaani. Opetus- ja kasvatuslautakunta saa esitykseni asiasta sovitusti 24. maaliskuuta kokoukseen, Kitola vastasi.
Varavaltuutettu Seppo Nikula (kok.) on opetus- ja kasvatuslautakunnan varapuheenjohtaja. Hän muistutti, ettei lautakunta ottanut selvää kantaa kyselyn järjestämiseen, mutta myöskään asian esittelijällä eli Kitolalla ei ollut kokouksessa asiaan selvää kantaa.
Olli Laivo (kesk.) on myös opetus- ja kasvatuslautakunnan jäsen. Hän jäi viimeksi lautakunnan kokouksen jälkeen siihen uskoon, että asia koskisi Kalannin yläkoulun oppilaaksiottoalueen muutosta.
– Sen takia asiaa lähdettiin kysymään vanhemmilta. Ei kuntalaisilta ole ennenkään kysytty ratkaisuja kaupungin talouden vaikeuksiin, Laivo huomautti.
Valtuutettu Matti Ankelo (pro Uki) on opetus- ja kasvatuslautakunnan puheenjohtaja. Hänen mukaansa käynnistyneessä keskustelussa menivät puurot ja vellit sekaisin.
– Kitola kertoi selkeästi lautakunnalle, että aikoo tiedottaa asiasta. Kenelläkään ei ollut mitään sitä vastaan. Jos kyselyn sisältö ei miellytä, niin ei se silti oikeuta julkiseen teloitukseen. Kritisoidaanko nyt sitä, että Kitola tiedotti sittenkin liikaa, Ankelo pohti.
Esa Aaltonen (ps.) muistutti, että kuntalaisilta kysyminen kuuluu demokratiaan.
– Kitola on ajanut asiaa ihan oikein, ei sellainen ole haukkumisen arvoista. Tämä keskustelu ei ole mistään kotoisin, vaan virkamies tekee työtään niin kuin kuuluukin, Aaltonen lisäsi.
Mika Sjöblom (kesk.) totesi, että nyt tehdyn kyselyn kysymykset eivät ole yhteismitallisia.
– Kalantilaiset ja pyhämaalaiset asetetaan epäreilusti vastakkain, koska kalantilaisia on enemmän vastaamassa kuin pyhämaalaisia. Se ei tuo reilua tutkimusasetelmaa, Sjöblom summasi.