Uudenkaupungin perusopetuksen oppilasmäärä laskee ennusteen mukaan lähivuosina lähes 200 oppilaalla. Se tarkoittaa kaupungille vuositasolla noin 800 000 euroa vähemmän valtionosuuksia.
– Perusopetuksen kustannuksia on siis tasapainotettava, mutta tarjolla on eri vaihtoehtoja siihen. Tietenkin toivomme, että muuttoliike tasaisi laskevaa syntyvyyttä. Olisi hienoa, jos kaupunkiin tulisi niin paljon uusia asukkaita, että oppilasmäärä pysyisi vähintäänkin nykyisellä tasolla, Uudenkaupungin opetustoimenjohtaja Arja Kitola kertoo.
Kitolan mukaan Uudessakaupungissa koulujen ryhmäkoot ovat pienempiä kuin valtakunnassa keskimäärin. Myös oppimateriaalien ja opiskeluhuollon tilanteeseen voidaan olla tyytyväisiä.
– Kaupungissa on muutamia asioita, joissa tilanne pitäisi olla parempi. Olemme viime aikoina perustaneet useita vaativan erityisen tuen pienryhmiä. Samalla huomasimme, ettei meillä ole riittävää osaamista autismin ja aspergerin kirjon oppilaille. Olemme pyytäneet apua tilanteeseen lähikaupungeista, Kaupungissa on nyt erityisen tuen oppilaita 53, mutta määrä vaihtelee vuosittain paljon, Kitola kuvailee.
Kitolan mukaan erityisen tuen oppilaiden määrä kasvaa tulevaisuudessa edelleen. Se tarkoittaa entistä suurempaa taloudellista panostusta koulun käynnin tukeen, mielenterveyshoitajiin, psykiatrisiin sairaanhoitajiin ja psykososiaaliseen oppilashuoltoon.
– Jos emme satsaa niihin nyt, niin ongelmat kaatuvat sosiaali- ja terveystoimen puolelle ja siellä hintalappu on vielä suurempi. Yritämme ennakoida ja välttää nuorten inhimillistä kärsimystä, Kitola kertoo.
Kalannin yläkoulussa oppilasmäärä on tällä hetkellä sen verran pieni, ettei kaikkiin oppiaineisiin voida palkata muodollisesti päteviä aineopettajia. Tämä tarkoittaa esimerkiksi taito- ja taideaineita sekä opinto-ohjausta.
Laskelmien mukaan vuonna 2024 Kalannin alakoulun oppilasmäärä ei enää riitä rinnakkaisluokkiin, joten luvassa on yksi luokka jokaista ikäryhmää kohti.
– Mikäli syntyvyys jatkuu yhtä alhaisena, niin vuonna 2030 ei riitä rinnakkaisluokkia enää Kalannin yläkouluunkaan, Kitola jatkaa.
Hakametsässä oppilasmäärä pysyy laskelmien mukaan vuoteen 2026 asti suunnilleen nykyisen kaltaisena. Lokalahden ja Pyhämaan koulujen oppilasmäärät ovat laskemassa liki puoleen. Myös Saarniston koulussa oppilasmäärä on laskussa.
Maahanmuuttajien eli valmistavan opetuksen tai suomi toisena kielenä -opetuksen tarpeesta ei vielä osata antaa lähivuosien arvioita.
Fakta
Kuntalaiskysely
Kaupunkilaisilta kysytään mielipidettä siihen, miten perusopetuksen tulojen vähenemiseen pitäisi reagoida.
Kysely löytyy kaupungin verkkosivuilta etusivunostona.
Siihen voi vastata maanantaihin 15.3. asti.
Se toteutetaan nimettömänä ja siihen voi vastata vain kerran.
Tulokset käsitellään 24. maaliskuuta kokoontuvassa opetus- ja kasvatuslautakunnassa.
Kyselyn tulokset menevät tarvittaessa myös kaupunginhallituksen jäsenille.
Lähde: Arja Kitola
Kaupungilla useita vaihtoehtoja koulupuolen kulusäästöihin
Oppilasmäärän laskuun on mahdollista reagoida kaupungissa monella tavalla. Yksi vaihtoehto on esimerkiksi ryhmäkokojen kasvattaminen. Kaupungissa ryhmäkoot ovat pienempiä kuin valtakunnallisesti.
– Yleinen ryhmäkokojen keskiarvo alakouluissa on 20 oppilasta, mutta meillä on 18,7. Yläkouluissa valtakunnallinen keskiarvo on 19 oppilasta luokkaa kohden ja meillä on 17, Uudenkaupungin opetustoimenjohtaja Arja Kitola laskee.
Jos kouluissa suurennettaisiin ryhmäkokoja, niin säästöä tulisi yhden opettajan palkan verran vuodessa. Siitä tulisi sivukuluineen noin 50 000 euroa.
Toinen vaihtoehto säästöjen hakemiseksi on se, että kaupungissa vähennettäisiin oppilaiden saamaa opetustuntimäärää.
– Ensimmäisen ja toisen luokan oppilaat saavat täällä yhden tunnin viikossa enemmän matematiikkaa kuin mikä lakisääteinen minimi on. Lisäksi 3.–6.-luokkien oppilaat saavat yhden tunnin äidinkieltä viikossa enemmän kuin mitä laki vaatisi. Voisimme karsia nämä tunnit, mutta olen sitä mieltä, että se on viimeinen vaihtoehto.
Kuuden viikkotunnin vähentäminen toisi vuodessa noin 90 000 euron säästöt.
Uusikaupunki järjestää esiopetuksen lapsille sekä 1.–2.-luokkalaisille koulukuljetuksen myös 3–5 kilometrin matkoilla. Lain mukaan oppilaalle kuuluu maksuton koulukuljetus, jos koulumatka on viisi kilometriä tai pidempi.
– Koulukuljetusoikeuden poisto kilometrimäärän alittavilta esikoululaisilta tai ykkös-kakkosluokkalaisilta säästäisi vuodessa korkeintaan 10 000 euroa, Kitola lisää.
Pienryhmistä vähentäminen toisi suuria kustannussäästöjä opetustoimelle, mutta kustannukset siirtyisivät sosiaali- ja terveyspuolelle. Jos Pyhämaan koulun oppilaat siirretään keskustan kouluihin. Kaupunki säästäisi opettajien palkoissa noin 130 000 euroa vuodessa. Iltapäivätoiminnan lopettaminen alakoululaisilta säästäisi vuodessa 100 000 euroa.
Yksi vaihtoehto Kitolan mukaan olisi se, että kaupungissa siirryttäisiin yhden yläkoulun malliin. Silloin vuosittaiset palkkakustannussäästöt olisivat noin 300 000 euroa.
– Jos Kalannin yläkoululaiset siirtyisivät keskustan yhtenäiskouluun, niin säästäisimme opettajien palkkakustannuksissa suurentamalla ryhmäkokoja. Säästäisimme myös vuosittaiset kiinteistönhoitokustannukset Kalannin yläkoulussa eli noin 160 000 euroa vuodessa, Kitola kertoo.
Kalannin koulut vaativat nykykunnossaan huomattavia korjauksia, joten yhden yläkoulun mallissa investointi- ja korjauskustannuksissa säästö olisi vähintään viisi miljoonaa euroa.
– Tietenkin koulukuljetuskustannukset kasvaisivat jonkin verran, mutta hyvin maltillisesti, koska järjestämme nyt jo aika paljon kuljetuksia Kalannissa, Kitola toteaa.
Kitolan mukaan kalantilaisten siirto tulevaan sivistys- ja hyvinvointikeskukseen eli sihyyn tarkoittaisi sitä, että opetuksen sisällöllinen laatu säilyisi korkeana.
– Meidän ei tarvitsisi kurjistaa oppilaiden saamaa opetusta, vähentää pienryhmiä, kierrättää koulutarvikkeita, vähentää sähköisiä oppimateriaaleja tai leikata kouluruoka- ja kuljetuskustannuksista, Kitola summaa.