Opetustoimen kuntalaiskysely antaa selkeän vastauksen, miten kouluasiat pitäisi ratkaista Kalannissa. 55 prosenttia kyselyyn vastanneista pitää ensisijaisena vaihtoehtona yhden yläkoulun malliin siirtymistä. Tämä tarkoittaisi, että Kalannin yläkoululaiset siirtyisivät keskustaan.
Kyselyyn vastasi kaikkiaan 359 kaupunkilaista, joista Kalannissa asuvia oli 134. Kalantilaisista vastaajista 36 prosenttia kannatti yhtä yläkoulua.
Koulukyselyssä esitettiin vaihtoehtoja, miten kaupungin pitäisi reagoida koulujenoppilasmäärän laskuun. Yläkoululaisten siirtäminen yhteen kouluun sai kyselyssä selkeästi eniten kannatusta, sillä esimerkiksi iltapäivätoiminnan lopettaminen sai kannatusta vain 9 prosentilta vastaajista. Kalannissa toiseksi eniten sai kannatusta opetustuntimäärän vähentäminen, jota kannatti 14 prosenttia kalantilaisista vastaajista.
Kuntalaiskyselyssä kysyttiin myös, mitä vaihtoehdoista ei saisi toteuttaa. Kaikista vastaajista 63 prosenttia vastusti pienryhmien vähentämistä, 41 prosenttia oppituntimäärän vähentämistä ja 38 prosenttia ryhmäkokojen suurentamista. Kalantilaisista vastaajista pienryhmien vähentämistä vastusti 71 prosenttia, koulukuljetusoikeuden poistamista 44 prosenttia ja ryhmäkokojen suurentamista 36 prosenttia.
– Tämä kuntalaiskuulemisen tulos tukee hyvin vahvasti omia näkemyksiäni. Enemmistö kaupunkilaisista ymmärtää, että suuret rahat ovat ensisijassa rakenteissa ja oppilaan kohtaama opetuksen ja tuen määrä ja laatu halutaan resurssoida kunnolla, opetustoimenjohtaja Arja Kitola sanoo.
– Jos yläkouluikäinen joutuu matkustamaan bussilla jokusen kilometrin enemmän kuin tähän asti, ei se ole niin huono vaihtoehto kuin mitä muuta vaakakupissa on.
Kitola pitää tärkeänä, että esimerkiksi Pyhämaan koulun oppilaita ei siirretä mihinkään.
– He asuvat niin kaukana keskustasta, että en näe inhimillisenä, jos pienet lapset joutuisivat aamuin illoin kulkemaan niin pitkän matkan. Lisäksi eri-ikäisten oppilaiden kuskaaminen useasti koulupäivän aikana taksilla söisi hyvin pitkälti sen säästön, mitä koulun sulkemisesta tulisi.
– Oma koulu puoltaa paikkaansa Pyhämaassa.
Kitola korostaa, ettei kuntalaiskyselyssä ollut kyse sihystä, vaan oppilasmäärän laskuun varautumisesta ja useista erittäin huonokuntoisiksi käyneistä koulutiloista.
– On kestämätön tilanne, jos oppilaat joutuvat käymään koulua huonokuntoisissa tiloissa. Jos yhtä ratkaisua ei tehdä, joudutaan tekemään jokin muu ratkaisu.
Hän uskoo, että jos Uudenkaupungin väkiluku lähtee vahvaan kasvuun, siihenkin keksitään aikanaan ratkaisu.
Nuorisovaltuusto: Jatkuvalle remontille loppu
Uudenkaupungin nuorisovaltuusto on laatinut kannanoton koulutilaratkaisuista.
– Kauden 2020–21 nuorisovaltuustossa on useita Kalannissa asuvia jäseniä. He ovat kokeneet omien kouluvuosien menneen remontin keskellä, eivätkä he toivo loputtoman remontoimisen enää jatkuvan, kannanotossa todetaan.
Nuorisovaltuusto kannattaa Kalannin yläkoululaisten siirtämistä sivistys- ja hyvinvointikeskukseen sen valmistuttua. Kannanotossa sanotaan, että vaikka monen mielestä oman kyläkoulun säilyttäminen on sydämen asia, faktojen valossa ei yläkoulun jatkuminen ole Kalannissa kannattavaa.
– Pienessä koulussa ongelmaksi voisi käydä myös valinnaisainetarjottimen suppeus, koska tällaisessa koulussa nuorille ei jää juurikaan vaihtoehtoja, joista valita itselleen mieluisia aineita, nuorisovaltuusto vetoaa.
Lisäksi kannanotossa huomautetaan, että yksi yhteinen yläkoulu vahvistaisi myös nuorten yhteisöllisyyttä kaupungissa.
