Kesän suurimpia yleisötapahtumia järjestetään tällä hetkellä Uudessakaupungissa koronan tuoman epätietoisuuden vallassa. Kukaan ei tiedä, mihin koronatilanne on kehittymässä, eikä järjestäjien mukaan valtioneuvoston epäselväksi koettu viestintä ainakaan helpota tilannetta. Maanantaina opetus- ja kulttuuriministeriö esitteli kolme porrasta yleisötilaisuuksien mahdolliseen asteittaiseen avaamiseen.
– Hommahan on nyt ihan pielessä, koska valtio ja hallitus toimivat luokattoman huonosti. Viime vuosi meni jo pilalle ja se on ihan ymmärrettävää opettelua, mutta siitä ei ole viisastuttu yhtään. Tapahtumajärjestäjän olisi saatava jonkinlainen lupaus siitä, että johonkin väkirajaan asti tapahtuman saisi järjestää, Karjurockin promoottori Robert Sainio toteaa.
Hän toivoisi, että valtio asettaisi tapahtumalle vaikka 5000 kävijän päivärajan. Sainio kuitenkin pelkää, ettei tarkkoja ohjeita tule.
– Onko nyt tulossa viime vuoden toisinto, jossa pidettiin järjestäjiä jännityksessä loppuun asti. Jouduimme tekemään viime vuonna itse päätökset siitä, että järjestetäänkö vai ei ja peruuntumisen aiheuttamat kulut jäivät meidän maksettavaksemme. Se on epäonnistunutta valtiontalouden hoitoa, Sainio lisää.
Viime vuonna Karjurock ensin siirrettiin heinäkuulta elokuulle ja lopulta tapahtuma peruttiin huonontuneen koronatilanteen vuoksi kokonaan. Osa pääsylippujen ostajista palautti lippunsa, mutta osa halusi pitää lippunsa jemmassa tämän vuoden tapahtumaa varten.
– Kuluja tämän vuoden Karjurockista syntyy jo koko ajan. Meillä on yksi kova ulkomaalainen nimi varattuna ja muut päivät mennään kotimaisin kärkiartistein. Ulkomaalaisille esiintyjille maksetaan yleensä jo ennen nimen julkistamista puolet keikkapalkkioista ja lippujen ennakkomyynnillä maksetaan muita juoksevia kuluja. Nyt ennakkomyyntiä ei ole voitu aloittaa, Sainio huomauttaa.
Tälle vuodelle on suunniteltu neljäpäiväistä Karjurockia aiemman kolmen sijaan. Keskiviikkona 21. heinäkuuta olisi perhepäivä, torstaina esiintyisi ulkomaalainen artisti, perjantai ja lauantai olisi omistettu kotimaisille nimille.
– Nyt olemme puun ja kuoren välissä, koska heinäkuu näyttää aika epävarmalta. En pysty tekemään päätöstä tapahtuman toteutumisesta tällä hetkellä, Sainio toteaa.
Sainio peräänkuuluttaa kriisijohtamista, jossa yksi vahva asiantuntija keskittyisi tilanteen johtamiseen.
– Olen upseeri ammatiltani, joten ymmärrän kriisijohtamista. Siinä ei kuulu tehdä politiikkaa, mutta niin Suomessa nyt tehdään. Se on täysin käsittämätöntä, koska käsillä on niin suuri ongelma, ettei politikoinnille pitäisi olla sijaa.
Maanantaina tapahtumajärjestäjille suunnatut alustavat ohjeet eivät antaneet Sainiolle kaivattuja vastauksia.
– Niissä puhuttiin 50 hengen tapahtumista, mutta oikeastihan sellaiset ovat lähinnä häitä ja hautajaisia, joihin tilataan pitopalvelua. Ei sillä ole mitään tekoa oikean tapahtumatuotannon kanssa, Sainio lisää.
Hieman positiivisimmin tunnelmin on Minifarmi&Kukkamessut -tapahtuman järjestäjä Jarno Ihala. Minifarmeja ei ainakaan järjestetä alkuperäisellä paikallaan toukokuussa, vaan tulevaisuudessa siintää todennäköisesti heinä–elokuun messutapahtuma.
– Kukaan ei tiedä, kuinka koronatilanne etenee, mutta teemme töitä sen eteen, että järjestelyt olisivat valmiina heti, kun tiedämme, koska tapahtuman voi järjestää, Ihala summaa.
Viime vuonna Minifarmeja siirrettiin kahdesti ja lopulta tapahtuma järjestettiin elokuussa. Ihala pitää pakon saneleman ajankohdan siirtoa lopulta onnistuneena ratkaisuna, vaikka se teettikin moninkertaisesti töitä.
– Silloin meni lopulta kaikki oikein hyvin ja onnistumiseen on oltava tyytyväinen. Yrittäjät ja messukävijät huolehtivat turvaväleistä, eikä tautitapauksia havaittu, Ihala kertoo.
Ihala kaipaa tapahtumajärjestäjänä valtiovallalta konkreettisia ohjeita ja varmaa tietoa. Minifarmin mittaluokan tapahtumaa ei kannata järjestää pienelle ihmisjoukolle, joten tiukat rajoitukset saattavat johtaa siihen, ettei tapahtumaa järjestetä ollenkaan.
– Kulupuoli on liian raskas pienelle väkimäärälle, joten tapahtumalla on oltava tietty kokoluokka. Minifarmien messualue on kuitenkin laaja, joten useiden hehtaarien alue takaa tilaa ja väljyyttä, Ihala lisää.
Ihala kieltäytyy sen enempää spekuloimasta tulemaa, mutta hän lupaa noudattaa annettuja sääntöjä.
– Positiivisuutta on pidettävä yllä ja onhan meillä kaikilla oltava jotakin, mitä odottaa. Tilanne on hankala, koska koronatilanne ei ole parantunut. Fakta on kuitenkin se, että tapahtumajärjestäjillä ei ole loputtomasti aikaa, Ihala huomauttaa.
Fakta
Mitä kuuluu kesätapahtumille?
Merefestien toteutuminen on epätodennäköistä.
Heinäkuulle perinteisiä Tul toril -teematoreja.
Elokuussa Tul toril -tapahtumat ovat rauhanteemaisia.
Elokuun viimeiselle lauantaille suunnitellaan venetsialaisia.
Syyskuussa on lähetysteemainen Tul toril -tapahtuma.
Jos suuremman yleisön toritapahtumat eivät koronarajoitusten takia onnistu, niin keskustaa elävöitetään pop up -toiminnalla.
Crusell-viikkoa järjestetään heinäkuun lopulle.
Rauhan symposiumia suunnitellaan elokuun puoleen väliin
Puupaatei Pakkahuoneel pidetään perinteisesti elokuun puolivälissä.
Lähde: Uudenkaupungin kaupunki
Työryhmältä esitys yleisötilaisuuksien turvalliseen avaamiseen
Opetus- ja kulttuuriministeriö esitteli maanantaina portaat yleisötilaisuuksien asteittaiseen avautumiseen, kunhan tautitilanne ensin kohenee. Ehdotuksen mukaan rajoituksia purettaisiin kolmessa vaiheessa. Kyseessä on siis vasta ohje, miten yleisötilaisuuksia päästäisiin jälleen toteuttamaan. Seuraavaksi ohje menee valtioneuvoston käsittelyyn. Tällä hetkellä yleisötilaisuuksien järjestämistä rajoitetaan koko maassa.
Ministeriön työryhmän esityksen mukaan ensimmäisessä vaiheessa tilaisuuksien järjestäminen olisi jälleen mahdollista, kun epidemiatilanne on rauhoittunut useammalla alueella perus- tai kiihtymisvaiheeseen. Valtakunnallisen ilmaantuvuusluvun olisi viimeisen kahden viikon aikana oltava alle 75 tapausta 100 000 asukasta kohden. Jos ilmaantuvuusluku on laskenut tarpeeksi, voisi yli 50 henkilön yleisötilaisuuksia järjestää, kunhan yleisölle on osoittaa ennakkoon suunniteltu paikka ja seurueiden on mahdollista välttää lähikontaktia toisiinsa.
Siirtyminen toiseen vaiheeseen edellyttäisi epidemiatilanteen laskua koko maassa kolmen viikon ajan. Ilmaantuvuusluvun olisi oltava alle 50 tapausta 100 000 ihmistä kohden kahden viikon tartuntajaksolla ja alueellinen epidemiatilanne mahdollistaisi tapahtumien järjestämisen. Tartuntatautilaki mahdollistaisi myös isompien yleisötilaisuuksien järjestämisen, mutta yleisömäärärajoituksin.
Kolmannessa vaiheessa rajoitukset poistuisivat. Silloin uusia tartuntoja ilmaantuisi enää satunnaisesti ja valtioneuvoston linjaus riittävän rokotekattavuuden tasosta olisi saavutettu. Sisätiloissa olisi voimassa kasvomaskisuositus niin kauan kuin viranomaiset suosittavat.
Kaikissa kolmessa vaiheessa tilaisuuden järjestäjät sitoutuvat noudattamaan ohjeita koronavirustartuntojen ehkäisemiseksi ja he huomioivat myös vastuullisten tapahtumien periaatteet.
